Musiikkineuvosto ei hyväksy kulttuurialan leikkauksia

Hallituksen esityksessä kulttuuriin kohdistuu 18,4 miljoonan euron leikkaus, jota Musiikkineuvosto ei hyväksy. Taiteen rahoitus vähenee hallituksen esityksessä 18 % edellisvuodesta, ja menokehyksen sisältä suoraan yksittäisille taiteilijoille suunnattavien apurahojen määrä laskee samaan aikaan 3 %. Kokonaisvaikutus on lamaannuttava alan avustusten ja taiteen apurahojen laskun myötä.

Rahapelituottojen väheneminen kulttuurialan leikkausten perusteena ei ole kestävä, vaan kulttuurin rahoitus on saatava täysimittaisena terveelle pohjalle ja kasvuun. Erkki Liikasen työryhmän selvitys (2021) on tähän hyvä lähtökohta.

Leikkaukset rampauttavat toimintaa merkittävästi, ja lisäksi kerrannaisvaikutuksena hankaloittavat sitäkin toimintaa, joka vielä olisi jäljellä. Ne vievät sisältöä, elämyksiä, kokemuksia, tekemistä, oppimista ja asiantuntemusta pois kaikilta ympäri Suomen. Erityisesti leikkaukset osuvat lapsiin ja vähemmistöihin sekä monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Jälleenrakentamisen tarve koskee niin harrastajia kuin ammattilaisia sekä tulevaisuuden tekijöitä: musiikkialan ammatteihin opiskelevat nuoret ovat ilmaisseet musiikkikoulutussektorin järjestöille huolensa tulevaisuuden työskentelynäkymistä alan heikon tilanteen vuoksi.

Uusien ylimääräisten taitelijaeläkkeiden määrää tulisi nostaa esitetystä 51:stä alan järjestöjen arvioimaa tarvetta vastaavasti 100 kappaleeseen vuodessa.

Musiikkineuvosto pitää positiivisena, että talousarvioesityksessä esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen osoitetaan käytettäväksi valtionosuuksina 8 000 000 ja Taiken kautta vapaalle kentälle 3 000 000 euroa. On kuitenkin tarve kasvattaa esittävän taiteen VOS-rahoituksen tasoa pysyvästi, koska uudistuksen tullessa voimaan rahoituksesta kilpailevia tahoja on aiempaa enemmän.

Positiivista talousarvioesityksessä on myös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tason säilyttäminen 11 miljoonassa eurossa. Hyvitysmaksun merkitys luovan alan rahoituslähteenä on merkittävä, ja nykyisestä tasosta tulee pitää kiinni.

Kulttuuriin panostaminen on investointi, joka luo hyvinvointia ja kasvua. Etenkin nyt koronakriisistä ponnistettaessa elvyttämällä kulttuuria voidaan elvyttää kaikkien hyvinvointia. Suomen musiikkielämä on kansainvälisestikin erittäin korkeatasoinen, ja sen taustalla on pitkä historia huippuosaamista ja sivistystä. Musiikki on sivistysyhteiskunnan sielu, ja sillä on merkittävä osa kulttuuri-identiteettien rakentumisessa. Ala tarvitsee jälleenrakentamista – resurssit tulevaisuuteen ja kasvuun. Esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja Ranska lisäävät kulttuurin rahoitusta merkittävästi juuri nyt, eikä Suomi voi jäädä junasta.

Musiikkiala: Kulttuurin leikkaukset peruttava


Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen, työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.

Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.

Gramex ry
IndieCo ry – Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys
LiveFIN ry
Music Finland ry
Music Manager’s Forum Finland ry
Musiikin edistämissäätiö sr
Musiikkituottajat – IFPI Finland ry
SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
Suomen Musiikintekijät ry
Suomen Musiikkikustantajat ry
Suomen musiikkineuvosto
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Suomen Säveltäjät ry
Teosto ry

Tekijäfoorumi vaatii: tekijänoikeuslaki valmisteltava uudelleen direktiivin tavoitteiden mukaiseksi

Yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee merkittäviä puutteita suunnitteilla olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa ja vaatii sen valmistelemista uudelleen. Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole huomioitu EU:n tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) edellyttämiä parannuksia luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä. EU-direktiiveissä asetetut tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia.

Tekijäfoorumi katsoo, että Suomen tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa direktiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta. Tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Joiltain osin esitetyt muutokset jopa heikentäisivät nykyisiä käytäntöjä ja sitä kautta luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa.

”Kulttuuriala on parhaillaan ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa koronapandemian jäljiltä. Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on selkeä keino parantaa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa ja toimeentuloa konkreettisesti – ja varmistaa, että saamme nauttia ammattilaisten tekemästä taiteesta ja muusta luovasta sisällöstä myös jatkossa”, sanoo Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

Kollektiivinen sopiminen takaisi tekijöille asianmukaisen korvauksen

Tekijäfoorumin toimijat näkevät, että kollektiivinen sopiminen olisi tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen. Tätä keinoa ei hallituksen esitysluonnoksessa ole huomioitu.

Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella korvauksista ja muista käyttöehdoista tekijöiden puolesta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat taiteilijoille ja tekijöille asianmukaiset korvaukset ja tiedonsaannin teostensa käytöstä.

”Esimerkiksi kirjailijoille maksettavia tekijänpalkkioita raamittaisivat alan yhteiset sopimukset, jotka takaisivat kirjailijalle oikeudenmukaisen vähimmäiskorvauksen. Kirjailija saisi myös ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon teoksia on esimerkiksi kuunneltu äänikirjapalveluissa ja mistä hänen palkkionsa muodostuu”, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toteaa.

Nykyisin esimerkiksi kirjailijat, kääntäjät, sanoittajat ja freelance-journalistit neuvottelevat jokainen erikseen sopimuksensa yritysten kanssa.

”Freelancer-journalistien neuvotteluasema mediakentällä on heikko, eikä nykyinen tekijänoikeuslaki anna riittävästi turvaa kohtuullisen korvauksen periaatteen toteutumiseen. Tarvitaan uudet reilut pelisäännöt, jotta freelance-journalistit ja muut luovan alan tekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään työstä, myös digitaalisessa mediassa”, Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus painottaa.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä itsensätyöllistäjien kollektiiviselle sopimiselle, joten se voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa monen Euroopan maan tavoin.

Tekijäfoorumin yhteiset tavoitteet – näiden asioiden korjaamiseksi vaadimme, että luonnos tekijänoikeuslaiksi palautetaan valmisteluun:

– Direktiivin edellyttämä asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate toteutetaan käytännössä kollektiivisopimuksilla.
– Ilman tietoa ei voi neuvotella. Jotta taiteilija voi arvioida saamansa palkkion kohtuullisuuden, tulee hänen saada selkeitä tietoja teostensa käytöstä ja kertyneestä tulosta. Tiedot ovat kattavia, jos ne ovat vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukaisia.
– Tekijällä on harvoin taloudelliset mahdollisuudet viedä korvausta koskeva asia tuomioistuimeen. Tekijät tarvitsevat matalan kynnyksen menettelyn tuekseen. Uuden ehdotetun tekijänoikeusriitalautakunnan tehtäväkenttää tulee laajentaa koskemaan myös tekijöiden korvauskysymykset.
– Sähköisessä muodossa teosta on helppo pitää saatavilla ja ”hyödyntää” näennäisesti. Oikeuksia myös ostetaan tekijöiltä varmuuden vuoksi, mikä estää teoksen käytön muualla hidastaen myös luovan talouden kasvua. Jos oikeuksien luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia tehokkaalla tavalla, tekijällä tulee olla oikeus käyttää peruuttamisoikeuttaan joko kokonaan tai osittain.

Lisätietoja:

Juristi Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura
aura.lehtonen@artists.fi, p. 050 434 4280

Lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto
sanna.nikula@journalistiliitto.fi, p. 040 054 8708

Taiteilijoiden ja tekijöiden haastattelut:

Sirpa Kähkönen, Suomen Kirjailijaliitto
puheenjohtaja@kirjailijaliitto.fi, p. 040 845 1842

Kaija Kärkinen, Suomen Musiikintekijät
kaija.karkinen@musiikintekijat.fi, p. 0400 719 747

Maria Markus, Suomen freelance-journalistit ry
maria@mediaroadservice.com, p. 040 778 7577

Tekijäfoorumi on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Tekijäfoorumiin kuuluu yhteensä 29 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä yli 50 000 luovan alan tekijää.

Kuvitus: Rakastaja Robert

Kulttuurin hätätila -kampanja vaatii leikkausten perumista

Kulttuuri on hätätilassa.

Kulttuurialan leikkaukset on peruttava, ja resursseja elvytykseen on saatava lisää. Jos on tahtoa, on myös keinoja. Tilanne on korjattava välittömästi.

Osallistu kampanjaan – jaa kuva ja teksti omissa kanavissasi.

Osana kampanjaa Radio Helsingin taajuudella pidetään hiljaisia hetkiä kulttuurin ja sivistyksen muistolle. Ne päättyvät, kun leikkaukset perutaan.

#kulttuurinhätätila

Kampanjamateriaali löytyy täältä >