YK:n jäsenmaat nostivat Suomen johdolla YK:n ihmisoikeusneuvostossa esille Egyptin ihmisoikeusloukkaukset

Suomen Geneven pysyvän edustuston suurlähettiläs luki 12. maaliskuuta 2021 YK:n ihmisoikeusneuvostossa 31 YK:n jäsenmaan yhteisen julkilausuman, jossa vaaditaan Egyptiä lopettamaan ihmisoikeus- ja kansalaisaktivistien, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, poliittisen opposition edustajien, lakimiesten ja rauhanomaisten kriitikkojen sortaminen ”terrorismin vastaisen toiminnan” varjolla. Julkilausuma on ensimmäinen askel kohti tavoitetta.

YK:n ihmisoikeusneuvoston 46. istunnossa Suomen johdolla laaditun Egyptiä koskevan julkilausuman tavoitteena on

  • varmistaa kansalaisyhteiskunnalle, myös ihmisoikeuspuolustajille ja toimittajille, mahdollisuus työskennellä ilman pelkoa, häirintää tai pidätetyiksi joutumista,  mukaan lukien myös matkustuskiellot ja varojen jäädyttäminen
  • poistaa median ja internetin sananvapausrajoitukset ja riippumattomien tiedotusvälineiden verkkosivustojen estot sekä vapauttaa toimittajat, jotka on pidätetty ammatin harjoittamisensa takia
  • lopettaa terrorismisyytteiden käyttö ja ihmisoikeuspuolustajien ja kansalaisaktivistien pitäminen pidennetyssä tutkintavankeudessa sekä käytäntö, jossa tutkintavangeille luetaan lisäsyytteitä vastaavanlaisista tapauksista tutkintavankeudelle asetetun  lakisääteisen määräraja päätyttyä
  • lopettaa terrorismisyytteiden käyttäminen ihmisten rankaisemiseksi ilmaisuvapauden käyttämisestä
  • taata asianmukaiset oikeudenkäyntimenettelyt ja lakimiesten mahdollisuudet asiaan perehtymiseen ja yhteydenpitoon asiakkaisiinsa ja näiden rajoittamisen lopettaminen
  • varmistaa vastuuvelvollisuus ja lopettaa rankaisemattomuus välittömästi sekä
  • tehdä rakentavaa ja täysipainoista yhteistyötä YK:n toimielinten kanssa.

Lopuksi lausuman allekirjoittaneet maat ilmaisivat myös valmiutensa yhteistyöhön em. Saroilla Egyptin kanssa.

Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon

Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Suomen kampanjan pääviesti A Diverse World, Universal Human Rights korostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Vaali järjestetään lokakuussa 2021 YK:n yleiskokouksessa. Ehdokkuus on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.

”Ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomi haluaa toimia yhteisessä rintamassa ihmisoikeuksia puolustavien maiden kanssa kestävien ratkaisujen löytämiseksi globaaleihin haasteisiin. Ilmastonmuutos ja pandemiat lisäävät entisestään eriarvoisuutta ja maailmanlaajuista keskinäisriippuvuutta. Ihmisoikeuksien puolustamisen merkitys globaalissa mittakaavassa tulee kasvamaan yhä enemmän”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto Suomen ulkoministeriön tiedotteessa 15. helmikuuta 2020.

Johtajuus Egyptin ihmisoikeustilanteeseen puuttumisessa osoittaa tahtotilaa sellaiseen vastuunottoon, jollaista ihmisoikeusneuvoston jäseniltä odotetaan. Kansaisyhteiskunnan tukeminen  ja ihmisoikeuspuolustajien suojelu ovat Suomen prioriteetteja, joiden edistäminen edellyttää johtajuutta ja niitä rajoittavien tahojen toimiin puuttumista. Egypti on esimerkki maasta, jossa kansalaisyhteiskunta on tukahdutettu ja jossa ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia, tutkijoita, taiteilijoita, toisinajattelijoita ja rauhanomaisia kriitikkoja vangitaan järjestelmällisesti heidän käyttäessään oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen.

Muusikkojen ilmaisunvapaustilanne Egyptissä

Muusikkojen ja taiteilijoiden ilmaisunvapaustilanne Egyptissä on erittäin huolestuttava. Muusikkoja, artisteja ja taiteilijoita pidätetään, kidutetaan ja pidetään vangittuna mielivaltaisesti. Taidetta sensuroidaan ja pelolla aiheutetaan laajamittaista itsesensuuria. Human Rights Watch -järjestö kirjoitti vuonna 2018 laajamittaisesta ilmaisunvapauden tuhoamisesta, jonka perusteena käytetään tekaistuja terrorismisyytteitä. Loukkaukset koskevat niin pop-musiikkia kuin kantaaottavaa sisältöä.

Naisartisteihin ja -muusikoihin kohdistuu erityinen uhka joutua esiintymiskieltoon ja pidätetyksi esimerkiksi pukeutumisen vuoksi. Taiteilijuus ja muusikkous voi johtaa myös maanpakoon, kuten esimerkiksi Helsingissä Artists At Risk -järjestön järjestämässä ja yhteistyössä Suomen musiikkineuvoston ja Muusikkojen liiton kanssa toteutetussa AR­-Safe Haven Helsinki –residenssissä työskennelleen Ramy Essamin kohdalla. Hänen Egyptin ulkopuolelta vuonna 2018 julkaisemansa Balaha-kappaleen ja musiikkivideon vuoksi pidätetyt runoilija Galal El-Behairy ja web-suunnittelija Mustafa Gamal ovat yhä vankilassa – El-Behairy tuomittuna sotaoikeudessa ja Gamal tekaistussa oikeustapauksessa, johon hänet lisättiin vapauduttuaan ehdollisesti Balaha-tapauksesta. Videon ohjaaja Shady Habash kuoli vankilassa vuonna 2020 jäätyään ilman tarvitsemaansa sairaalahoitoa.

Maaliskuussa 2020 Egyptin muusikkojen liiton puheenjohtaja Hany Shakerin uutisoitiin kieltäneen moraalisyistä erityisesti köyhillä alueilla suositun mahraganat-musiikin esittämisen. Kansainvälinen muusikkojen liitto FIM irtisanoutui ”liittoa teeskentelevän järjestön” politiikasta.

”Hany Shakerin päätös loukkaa sekä ilmaisunvapautta että työntekijöiden oikeuksia. Näin ollen se on ristiriidassa kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kaikkein olennaisimpien periaatteiden kanssa ja loukkaa Egyptin ratifioimien sopimusten velvoitteita”, kerrotaan FIM:n tiedotteessa.

Vahva viesti solidaarisuudesta ja rikkomuksiin puuttumisesta

Tuore yhteinen julkilausuma on vahva viesti solidaarisuudesta ja tuesta Egyptin ihmisoikeuksien puolustajia kohtaan. Samalla se viestii valtaapitäville siitä, ettei laajamittaisia ihmisoikeusrikkomuksia enää siedetä ilman seuraamuksia.

Egypti on jo pitkään pakoillut ihmisoikeusneuvoston valvontaa, joka koskee jatkuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Edellisen kerran jäsenmaat antoivat yhteisen julistuksen ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2014, minkä jälkeen Egyptin kansalaisyhteiskunta on viestinyt tilanteen pahenemisesta. Suomen hallitus osoitti poliittista johtajuutta ja varmisti pitkään viivästyneen toiminnan ihmisoikeusneuvostossa olosuhteissa, joissa muut maat eivät syystä tai toisesta halunneet tai pystyneet toimimaan.

Julkilausuma liittyy ihmisoikeusneuvoston asialistan  kohtaan 4, joka koskee vakavia ja järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia. Muita maita, joiden tilannetta käsiteltiin  asiakohdassa, ovat mm. Syyria, Venezuela, Burundi, Iran, Myanmar, Pohjois-Korea ja Etelä-Sudan.

Julkilausumassa kiinnitetään ensimmäistä kertaa huomiota Egyptin harjoittamaan “kiertoon”: vankeja vastaan nostetaan  uusia oikeustapauksia aiempia vastaavilla syytteillä, kun tutkintavankeudelle asetettu lakisääteinen määräaika on päättynyt.

YK:n mielivaltaisia pidätyksiä tutkiva työryhmä on todennut mielivaltaisten pidätysten olevan Egyptissä systemaattinen ongelma. Marraskuussa 2020 kolme ihmisoikeusjärjestö EIPR:n työntekijää pidätettiin heidän tavattuaan diplomaatteja Kairossa. Tämän jälkeen yli sata kansalaisjärjestöä ympäri maailman varoitti, että jos jäsenmaat eivät ryhdy toimiin ihmisoikeusneuvoston 46. istunnossa, se voisi tarkoittaa Egyptille, että ihmisoikeusliikkeen hävittämistä saa jatkaa rangaistuksetta. Ihmisoikeusneuvosto on viestinyt edistävänsä kansalaisjärjestöjen vaatimaa seuranta- ja raportointimekanismia Egyptin ihmisoikeustilanteen seuraamiseksi.

Julkilausuma löytyy täältä ja videomuodossa täältä. Kansalaisjärjestöjen yhteinen kannanotto löytyy täältä ja on allekirjoitettavissa täällä.

Julkilausumassa ovat mukana Suomi, Australia, Itävalta, Belgia, Bosnia-Herzegovina, Bulgaria, Kanada, Costa Rica, Tšekki, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Islanti, Irlanti, Italia, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Pohjois-Makedonia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta sekä Yhdysvallat.