Selvitys: Koronakevät ja -kesä 2020 musiikkialalla

På svenska >
In English >

Hanna Isolammi

Tässä selvityksessä esitellään kevään ja kesän 2020 aikana asetettujen kokoontumisrajoitusten vuoksi ja COVID-19-taudin etenemisen estämiseksi tehtyjä toimenpiteitä, käytäntöjä ja suosituksia Suomen musiikkikentän eri sektoreilla. Artikkelin loppuun on koottu lista lähteistä ja aiheeseen liittyvästä materiaalista.

Kevään 2020 koronaviruspandemia toi esiin musiikkialan taloudellisen perustan epävakauden vapaan kentän toimijoiden ja pitkän aikavälin toimintaa mahdollistavien tukirakenteiden kohdalla. Akuuteimmin pandemiasta ovat kärsineet elävän musiikin toimijat, erityisesti freelancerit, keikkapaikat sekä tapahtumat ja niitä tuottavat tahot, mutta kriisin vaikutukset leviävät alan muillekin sektoreille muun muassa esityskorvausten, tekijänoikeuskorvausten, levytuotannon ja -myynnin sekä sävellystilausten hiipumisen seurauksena.

Pandemiatilanne nosti myös laajemman huomion kohteeksi freelancereiden ja muiden itsensätyöllistäjien työelämäasemaan liittyviä puutteita ja epäkohtia, joiden korjaamiseksi nyt toivotaan löytyvän enenevässä määrin poliittista tahtoa. Tässä selvityksessä keskitytään esittelemään alalla tehtyjä ratkaisuja ja esimerkkejä poikkeusajan toiminnasta. Tulonmenetyksistä tarkempaa tietoa on luettavissa Music Finlandin koosteesta Musiikkialan tilannekuva 2020.

Pandemian aika on tuonut esiin runsaasti musiikkialan vahvuuksia. Näistä perustavanlaatuisin on musiikin koettu merkityksellisyys: musiikkia halutaan kuulla ja esittää muuttuvista olosuhteista riippumatta. Musiikki erilaisissa tekemisen ja kokemisen muodoissaan on merkityksellinen sekä itseis- että välinearvona, ja poikkeusoloissa tämä merkityksellisyys on edelleen korostunut. Voidaan siis sanoa, että musiikkialan ydin ei katoa, vaikka ytimen ympärillä olevat kulttuurisidonnaiset toiminnat, rakenteet ja arvoilmapiirit muuttuisivatkin.

Kriisiaikana musiikkiala yhdisti voimansa ja etsi yhteisiä lähtökohtia muun muassa vaikuttajaviestintään. Huhtikuun lopulla kymmenen alan järjestön yhdessä suunnittelema toimenpide-ehdotus musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketiksi luovutettiin alaa koskevia päätöksiä tekeville ministereille ja virkamiehille. Useiden taidealan järjestöjen voimin vedottiin myös luovan työn tekijöiden epätasa-arvoisen aseman korjaamiseksi erityisesti työttömyysturvan suhteen. Adressi luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille LYHTY ry:n johdolla kesäkuussa. Keskinäinen solidaarisuus ja yhteistyö ovat niin alan katto-organisaatioiden kuin yksittäisten toimijoidenkin kohdalla osoittautuneet vahvuuksiksi.

Kolmas musiikkialalla pandemiakeväänä esiin noussut vahvuus on luova ratkaisukeskeinen ajattelu ja sen pohjalta nopea reagointi muuttuneeseen tilanteeseen. Tämän seurauksena alalla on opittu ja käynnistetty runsaasti uusia hyviä ajatus- ja toimintamalleja, joista on hyötyä myös pidemmällä aikavälillä. Seuraavissa alaluvuissa esitellään tarkemmin esimerkkejä alan eri sektoreiden poikkeusajan toiminnasta.

Suora ja epäsuora taloudellinen apu

Musiikkialan yhteistä ääntä kuultiin hallituksessa. Sen toisessa lisätalousarviossa kohdennettiin tukea yksittäisille taiteilijoille, vapaille ryhmille, tapahtumille ja yhteisöille. Yksityishenkilöiden avustukset jaettiin Taiteen edistämiskeskuksen kautta työskentelyapurahoina ja yhteisöjen tuet jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä suoraan. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi erityisavustuksia myös valtionosuuksia saaville musiikkioppilaitoksille toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Lisäksi kunnat jakoivat pika-avustuksia yksittäisille taiteilijoille tai ryhmille.

Yrityksille järjestettiin joustoja, helpotuksia ja erilaisia tukia, joista myös pieni osa musiikkialan yrityksistä on saanut apua. Yksinyrittäjän oli lisäksi mahdollista saada sijaintikunnaltaan pientä toimintatukea, ja freelancereiden ja yrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin helpotettiin tilapäisesti.

Julkisen tuen lisäksi yhdistykset ja yksityiset säätiöt ovat resurssiensa puitteissa kohdentaneet tukea musiikkialalle. Heti maaliskuun puolivälissä julkistettiin useiden säätiöiden ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä keräämä hätäapupaketti, joka jaettiin Taiken välityksellä jo huhtikuussa. Säätiöt myös jakoivat avustuksia omien kanaviensa kautta. Esimerkiksi Koneen Säätiö lanseerasi nopealla aikataululla uudentyyppisen työskentelyapurahan, kotiresidenssin, jonka kautta säätiö myönsi taiteen alan ammattilaisille kolmen kuukauden apurahoja omassa kodissa tapahtuvaan työskentelyyn. Yksityiset säätiöt ja Taike myös ottivat poikkeustilanteen huomioon jo myönnettyjen apurahahankkeiden aikataulujen ja toteutumiskriteerien täyttymisen arvioinnissa.

Säätiöiden lisäksi muutamat yritykset sekä kulttuurialan ammatti- ja tekijäjärjestöt ovat luoneet uusia tapoja tukea kriisistä taloudellisesti kärsineitä henkilöitä ja yhteisöjä. Esimerkiksi Sanoma Oyj lahjoitti noin 350 000 euron summan jaettavaksi suomalaisille freelancemuusikoille ja musiikintekijöille Musiikin edistämissäätiön myöntämän erityistyöskentelytuen kautta. Lahjoitus on aloitus Sanoman Anna sen soida -kampanjalle, jonka tavoitteena on kerätä yhteensä miljoonan euron tukipaketti suomalaisen musiikin hyväksi. Muusikkojen liitto puolestaan julkaisi kesäkuussa mobiilisovelluksella helposti ja nopeasti haettavan kriisituen. Sillä avustetaan erityisesti koronapandemian vuoksi keikkatuloja menettäneitä liiton freelancer-jäseniä.

Sen lisäksi, että Music Finland ry on toiminut yhtenäisen musiikkialan viestinviejänä päättäjien suuntaan, se on myös tukenut musiikkiviennin jatkumista muokkaamalla jo olemassa olevia tukiaan poikkeusoloihin sopiviksi. Uutta musiikkivienti poikkeusoloissa -tukea jaettiin nopealla tahdilla viikoittain. Taideyliopisto yhdessä muutamien suomalaissäätiöiden kanssa puolestaan lanseerasi apurahan kansainvälisille tutkinto-opiskelijoilleen, jotka muun muassa tukiverkostojen puutteen ja rajoitetun sosiaaliturvan vuoksi joutuivat pandemia-aikana erityisen hankalaan taloudelliseen asemaan.

Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex ovat muuttaneet toimintaansa alan ahdinkoa helpottaakseen. Teosto muun muassa sisällytti väliaikaisesti striimauksen jo olemassa oleviin esityslupiinsa, jotta livekeikkoja olisi helpompi toteuttaa verkossa, sekä loi helppokäyttöisen livestriimausluvan maksullisia suoratoistokeikkoja varten. Se on myös myöntänyt alennuksia lupiin sekä nopeuttanut ja helpottanut tilitysennakoiden hakua säveltäjille, musiikintekijöille ja kustantajille. Elokuussa Teosto uutisoi jakavansa loppuvuodesta tukea säveltäjä-, sanoittaja-, sovittaja- ja kustantaja-asiakkailleen, joiden tuloihin pandemia-aika vaikuttaa viiveellä. Gramex on Teoston tapaan aikaistanut tilityksiään ja muuttanut lupakäytäntöjään, minkä lisäksi se on rahoittanut noin miljoonan euron tukipaketin muusikoille ja musiikkituottajille Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön ja Muusikkojen liiton mobiilisovelluksella haettavan kriisituen kautta.

Solidaarisuus on ilmennyt myös yksittäisten toimijoiden kautta. Esimerkiksi levy-yhtiö Alba Recordsin noin kuukauden kestäneessä kampanjassa jokaisesta verkkokaupan kautta myydystä täysihintaisesta levystä lahjoitettiin 10 euroa suoraan yhtiön freelancemuusikoille. Konserttikeskus puolestaan myy kunnille, kouluille ja päiväkotiryhmille etäkonserttitaltiointeja, mikä mahdollistaa muusikkojen työskentelyn myös poikkeustilanteessa, ja muun muassa seurakunnat ovat palkanneet muusikkoja esiintymään tapahtumissaan. Ylen radiokanavat ovat lisänneet kotimaisen musiikin esityksiä, jotta säveltäjät, artistit ja muusikot saisivat kompensaatiota tekijänoikeustulojen muodossa, ja Music Finlandin nuotisto on aktiivisesti kerännyt ja esitellyt pienyhtyenuottimateriaalia kapellimestareille ja orkestereille tavoitteenaan suomalaisen musiikin esitysten kautta lisätä säveltäjille tulevia tekijänoikeuskorvauksia.

Onlinekeikat ja -tapahtumat

Kun kokoontumisrajoitukset koronaviruspandemian takia asetettiin, musiikkialan toimijat – yksittäiset muusikot, bändit, orkesterit, ensemblet, koulutus, opetus ja harrastustoiminta, festivaalit ynnä muut – siirtyivät verkkoon nopeasti.

Aluksi miltei kaikki kuunneltava musiikki oli maksutonta; isot orkesterit ja oopperatalot avasivat digitaalisia esitysarkistojaan vapaasti katsottavaksi, ja bändit sekä muusikot tuottivat soivaa sisältöä kaikkien ulottuville. Tekniseltä toteutukseltaan striimattuja konsertteja oli monenlaisia, kevyesti kotioloissa mobiililaitteilla tehdyistä tallenteista ammattimaisiin tuotantoihin. Ammattimaisia striimituotantoja tekivät muun muassa Yle, Ruutu, Konserttikeskus, konserttikotiin.fi, keikalla.fi ja G Livestream. Monista ammattimaisesti toteutetuista onlinekeikoista myös perittiin pääsymaksu, mikä on esiintyjien ja yleisen asenteen sekä muusikontyötä että koko musiikkialaa kohtaan kannalta terve ilmiö. Livekeikkojen koontia varten perustettiin sivusto koronakonsertit.fi, joka välitti tietoa tulevista striimikonserteista.

Muusikoiden, artistien ja muiden esiintyjien tehtävänkuvat ja kommunikaation tavat laajenivat nettiesiintymisten myötä; aiemmin pääasiassa livenä yleisölle soittaen esiintyneet muusikot videoivat omaa soittoaan ja puhettaan, ja esimerkiksi harjoittelupäiväkirjojen tai videotervehdysten kautta yleisö pääsi näkemään muusikoita totutusta poikkeavissa konteksteissa. Ruutu-palvelu tuotti ”treenikämppälivejä”, jossa bändit ja artistit esiintyivät treenikämppäolosuhteissa, ja Elisa Viihde tilasi ja julkaisi kaksi Olavi Uusivirran kappaleiden ympärille rakennettua musiikkielokuvaa, joissa bändin jäsenet myös näyttelivät. Yksi kekseliäistä konsepteista oli tamperelaisen SWÄG-kollektiivin kehittelemä virtuaalinen klubiympäristö, jossa rekisteröitynyt henkilö pystyi liikkumaan keikalta toiselle luomansa avatarin avulla.

Livelaboratorio oy:n kahdella konserttivenuella G Livelab Helsingillä ja Tampereella on ollut oma mobiilisovellus käytössä toiminnan alusta asti. Sen ominaisuuksiin kuuluvat lippujen oston lisäksi mahdollisuus tilata tarjoiluja suoraan pöytiin, mikä on koronapandemian jälkeen avattujen rajoitetun yleisön keikkojen turvallisuuden ja lähikontaktien välttämisen kannalta ollut hyvä ominaisuus. Myös striimaus on palvelu, joka ajateltiin G Livelab -konseptiin alusta lähtien jo ennen koronaviruspandemian puhkeamista. Pandemian aikana se on mahdollistanut maksulliset ammattimaiset konserttistriimaukset.

Pandemian ajoittuminen keväälle konserttikauden loppupuolelle oli kaupunginorkestereiden, Radion sinfoniaorkesterin ja Kansallisoopperan toiminnan kannalta onni onnettomuudessa. Monet orkesterit selvisivät kevään poikkeusoloista kokonaan ilman vakituisen henkilökunnan lomautuksia, toisissa lomautukset olivat lyhyitä ja määräaikaisia, ja vain muutamassa – valmiiksi taloudellisesti heikoilla olevissa – työt ja palkanmaksu loppuivat. Orkestereiden normaalioloissa säännöllisesti palkkaamien avustajien tilanne oli toki yhtä vaikea kuin muidenkin freelancereiden. Tyypillinen rajoitusajan orkesterimuusikon toiminta koostui kotiharjoittelusta, striimattavista tai tallennettavista soolo- ja kamarimusiikkiesityksistä, soitinesittelyistä, haastatteluista, videotervehdyksistä, harjoituspäiväkirjoista ynnä muista helposti ja rajoitusten puitteissa nettiin tuotettavista sisällöistä.

Poikkeusoloissa kotona työskentelevien päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten vanhempien arkea helpottivat Konserttikeskuksen ja muiden lapsille sisältöjä tuottavien tahojen järjestämät etäkonsertit. Positiivista palautetta saaneiden etäkonserttien tuotanto rajoitetun yleisön konserttien ohessa myös syksyllä 2020.

Lukuun ottamatta keskeytettyjä Oulun Musiikkijuhlia festivaalikentällä nopeimmin joutuivat reagoimaan huhtikuussa järjestettävät Tampere Biennale ja April Jazz. Edellinen muutettiin Tampere Biennale 2.0 -radiofestivaaliksi, joka lähetettiin muuttunein ohjelmistoin alkuperäisen festivaalin aikaan Yle 1 -kanavalla maksutta. Hiukan enemmän reagointiaikaa saanut April Jazz toteutettiin kokonaan striimattuna April Jazz Subgrooves -festivaalina, jota kuuntelemaan oli kutsuttu useita kansainvälisiä promoottoreita. Kumpikin festivaaleista onnistui suurelta osin yhteistyön ja verkostojen vuoksi; Tampere Biennale saatiin toteutettua Ylen kanssa ja April Jazzin korkeatasoiset striimikeikat Muusikkojen liiton ja G Livelabin kanssa tiiviissä yhteistyössä. Pandemiatilanteen kehittyessä aluksi vaikutti siltä, että kaikki kesäfestivaalit peruttaisiin. Rajoitusten keventyessä ja ensipaniikin liennyttyä useat festivaalit toteuttivat kuitenkin festivaalinsa joko kokonaan virtuaalisina tai rajoitetun yleisön ja verkkoympäristön tapahtumista muodostuvana hybridimallina.

Onlinekonserttien lisäksi myös useita vientitapahtumia, showcasefestivaaleja ja alan messuja on pidetty digitaalisissa ympäristöissä. Pohjoismaista yhteistyötä eri musiikkigenrejen edustajien kautta edistettiin Music Finlandin ideoimassa Nordic Talks -keskustelusarjassa. Alun perin livetapahtumaksi suunniteltu Luminous-showcasefestivaali puolestaan toteutettiin kokonaan digitaalisena showcaseartistien ja musiikkialan kansainvälisten portinvartijoiden voimin.

Nettikonsertit ovat olleet tärkeä tapa pitää yllä esittäjien ja yleisön yhteyttä, mutta yhteisöllisen keikka- tai konserttikokemuksen korvaajaksi niistä ei ole. Kevään ja kesän kokemuksista saatuja parhaita käytäntöjä on kuitenkin mahdollista soveltaa myös jatkossa. Muun muassa G Livelabeissa jo toteutettava livekonserttien ja striimien muodostama hybridi mahdollistaa määrällisesti runsaamman ja maantieteellisesti hajallaan olevan yleisön pääsyn konsertteihin. Digitaalisuuden lisääminen livetapahtumien osaksi edistää myös saavutettavuutta ja sen kautta yhdenvertaisuutta yleisölle, joka ei esimerkiksi terveys- tai muista syistä pysty tulemaan paikalle. Erilaisen interaktiivisen, taustoittavan tai arkistomateriaalin, kuten chatin, haastatteluiden, toimitettujen artistitapaamisten tai paneelikeskustelujen lisääminen konseptiin olisi myös digitaalisesti suhteellisen helposti tehtävissä. Suurten yleisötapahtumien tultua mahdottomiksi pienemmillä, paikallisilla ja selkeästi profiloituneilla tapahtumilla on mahdollisuus erottua ja löytää uusia yleisöjä.

Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden lisäksi musiikkialan kevään ja kesän aikana ottama pakkodigiloikka mahdollistaa myös huomattavasti ympäristöystävällisempien toimintamallien kehittelyn ja käyttöön ottamisen jatkossa. Erityisesti vienti- ja promootiopuolella digitaalisuudessa on nähty paljon hyvää. Kansainvälisten portinvartijoiden ja muiden ammattilaisten osallistuminen suomalaiseen tapahtumaan virtuaalisesti on sekä ekologista, kustannustehokasta että logistisesti helppoa. Myös joissain levytyshankkeissa matkustamisen korvaaminen studiotason välineillä ja ohjelmilla olisi mahdollista [ks. esim MuFi Nordic Talks 1]. Music Finlandin Nordic Talks -keskustelusarjan toisen osan osallistujissa ollut edustaja kertoi levy-yhtiönsä suunnittelevan muusikoille digitaalista harjoittelualustaa. Toimiessaan tämä mahdollistaisi kansainvälisesti monimuotoisten yhtyeiden tehokkaamman harjoittelun ja levyttämisenkin ilman matkustamista.

Livekeikat rajoitetulle yleisölle

Kevään tiukkojen kokoontumisrajoitusten puitteissa järjestettiin joitain elävän musiikin esityksiä. Sekä ammattilais- että harrastajamuusikoiden pienten ryhmien esitykset hoivakotien tai palvelutalojen pihoilla olivat tavallisia etenkin loppukeväästä. Flame Jazz aloitti Turun seudulla kotipihaan tilattavat Home Delivery -konserttinsa jo ennen tiukimpien kokoontumisrajoitusten purkua. Samoin toukokuun puolella poikkitaiteellinen Recover Laboratory -ryhmä aloitti monitaiteiset iltakävelyt, joissa yksin kävelevät katsojat kohtaavat reitin varrella taiteilijoita ja esityksiä muun muassa nykysirkuksen, musiikin ja tanssin aloilta ilman lähikontakteja. Kesäkuun alusta, kun alle 50 hengen kokoontumiset sallittiin, rajoitetun yleisön livekonsertteja alettiin järjestää enemmän. Tällaisia olivat muun muassa ulkona järjestettävät konsertit, kuten taiteilijakoti Lallukan sisäpihan pihasoitot tai Tanssisali Lutakon lastauslaiturin lipan alla järjestetyt keikat.

Kokoontumisrajoitusten lievennyttyä kesällä jotkin festivaalit, kuten Meidän Festivaali tai konserttivenuet, kuten G Livelabit, avasivat ovensa rajoitetuille yleisömäärille. Monien muidenkin klubien tapaan G Livelabien toimintaa koskevat ravintolasäädökset, jotka poikkeavat tietyiltä osin muista sisätiloissa järjestettävistä konserteista. G Livelabeissa käytössä ollut mobiilisovellus on osoittautunut hyödylliseksi striimauspalvelu-, ennakkotilaus- ja pöytiintarjoilumahdollisuuden lisäksi myös siinä mielessä, että sen kautta on mahdollista tarvittaessa jäljittää virukselle altistuneita henkilöitä ja saada altistuneeseen asiakkaaseen yhteys. Keikkapaikoilla myös muistutetaan turvaohjeista ja siivotaan tiloja tehostetusti.

Suomalaiset esittävän taiteen ammattiorganisaatiot ovat julkaisseet kansalliset turvallisuussuositukset esityksiä, niiden rakentamista ja harjoittamista varten. Ohjeistukset täydentävät viranomaisten aiemmin antamia linjauksia muusikoiden ja laulajien näkökulmasta yksityiskohtaisesti, ja niitä päivitetään tilanteen muuttuessa. Myös kansainvälinen muusikkojen liitto (FIM) on laatinut yksityiskohtaiset suositukset orkestereille turvallisen työhönpaluun takaamiseksi. Molemmissa ohjeissa huomioidaan perushygienian lisäksi niin taukojen ja taukotilojen, harjoitusten, soitinhuollon kuin esitystenkin erityispiirteet ja ominaisuudet. Kansainvälisiä turvallisten konserttien ja tapahtumien ohjeistuksia ovat lisäksi koonneet muun muassa Euroopan Kuoroliitto (ECA), Event Safety Alliance, Live DMA (European network for live music venues, clubs & festivals) ja Research Institute for Exhibition and Live-Communication.

Tämän selvityksen kirjoittamisen aikaan orkesterit ovat julkaisseet syyskauden ohjelmistoaan, toiset koko kaudelle ja toiset pari kuukautta kerrallaan. Ohjelmissa on otettu huomioon turvallisuus ja koronaviruspandemian toinen aalto. Tyypillinen tapa orkestereissa on ohjelmoida konsertit väliajattomiksi. Syksyn konserteissa salien täyttöaste voi rajoitusten takia olla vain 18–45 %, mikä vaikuttaa väistämättä orkesterien talouteen. Monissa orkestereissa sama konsertti esitetäänkin kahdesti illassa, jotta lipputulojen vähentymistä olisi mahdollista kompensoida. Samasta syystä myös muut kokoonpanot esiintyvät kahdesti saman illan aikana.

Yleisön saapumista ja poistumista ohjataan ja porrastetaan joillain keikkapaikoilla ja konserttitaloissa, eikä kausikortteja tai tarjoiluja myydä syksyllä useissa orkestereissa lainkaan. Muutamat isokokoisimmat orkesterit aloittavat syyskautensa pienillä kokoonpanoilla, ja pienyhtyeiden jalkautuminen konserttisalien ulkopuolelle esimerkiksi kirjastoihin on varsinkin syyskaudella yleistä. Useiden orkestereiden, klubien, bändien ja artistien syksyn 2020 live-esiintymiset myös striimataan.

Vaikka konsertti- ja keikkaelämä kärsivät kevään aikana valtavat tulonmenetykset, myös positiivisia kokemuksia saatiin. Yksi ilmeisimmistä on vuorovaikutus yleisön ja muusikoiden välillä sosiaalisessa mediassa. Orkestereiden tekemät videotervehdykset, podcastit, striimit ja tilattavat musiikkitervehdykset saivat erittäin hyvän vastaanoton yleisön parissa, ja siitä syystä ne todennäköisesti jäävät osaksi joidenkin orkestereiden toimintaa. Teknologisen osaamisen lisääntyminen ja uudenlaisten keikkakonseptien, ajatusmallien ja turvallisuuskäytäntöjen ideoiminen hyödyttävät tapahtumajärjestäjiä ja konsertoivia muusikoita myös pidemmällä aikavälillä. Iltapäiväaikaan järjestettyjen konserttien lisäksi yleisötyö koulujen, päiväkotien ja hoivalaitosten suuntaan jäänee myös pitkäaikaiseksi toiminnan muodoksi. Lisäksi, kuten edellisen alaluvun lopussa esitettiin, mahdollisuus live- ja onlinekonserttien sekä esimerkiksi taustoittavan materiaalin yhdistelmään hyödyttää kaikkia osapuolia.

Musiikin yksilö- ja pienryhmäopetus (laulu, instrumentti, sävellys) etäopetuksena

Suomessa musiikin yksilö- ja pienryhmäopetusta tarjoaa moni taho: yksityiset opettajat, seurakunnat, järjestöt, yhdistykset, kansalais- ja työväenopistot, musiikkiopistot, toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Tässä luvussa tarkastellaan soiton, laulun ja sävellyksen yksilö- ja pienryhmäopetuksen tilannetta kevään 2020 aikana. Suurempien ryhmien toimintaa käsitellään seuraavassa alaluvussa.

Kun lähiopetus määrättiin Suomessa lopetettavaksi maaliskuun puolivälissä, koulujen lisäksi myös musiikin opetus siirtyi digitaaliseksi sujuvasti ja nopealla aikataululla. Suomessa on pitkä musiikkiteknologian osaamisen ja opetukseen integroimisen historia, joka etäopetuksen aikana edelleen korostui. Vastuu opetuksen toteuttamisesta oli pitkälti sitä tarjoavilla tahoilla itsellään, ja valmiudet ja mahdollisuudet käyttää etäopetuksessa tarvittavia ohjelmia, alustoja, sovelluksia tai teknisiä laitteita vaihtelivatkin suuresti. Tämä asetti opettajien lisäksi myös opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan. Koska lähiopetusta ei voi sellaisenaan kääntää etäopetukseksi, myös opetuksen tapaa, sisältöjä ja tavoitteita on täytynyt muuttaa. Tämä on pakottanut opettajat pohtimaan omia työtapojaan ja pedagogiikkaansa, mikä on varmasti pitkällä aikavälillä hyödyksi. Opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen käytetyt tuntimäärät moninkertaistuivat, mutta digitaitojen karttuessa ajankäyttökin jonkin verran tasoittui.

Soitinten, sävellyksen tai laulun yksilöopetus järjestettiin tavallisimmin videokokousohjelman ja tallenteiden välityksellä, ja esimerkiksi bändiopetuksessa saatettiin käyttää opettajan tekemiä taustanauhoja, joiden päälle soitettiin. Opettajan aiemman osaamisen ja kiinnostuksen pohjalta myös suurisuuntaisempia projekteja järjestettiin, ja monet striimasivat joko etukäteen äänitettyjä tai videokokousohjelman kautta reaaliaikaisia konsertteja. Onlinekonsertteihin oli mahdollista osallistua myös sellaisen yleisön, joka muuten ei olisi päässyt paikalle. Joissain oppilaitoksissa oppilaskonsertteja saatettiin striimata esimerkiksi hoivakotien asukkaille, ja niitä oli myöhemminkin mahdollista katsoa ja kuunnella tallenteina. Käytäntö sai paljon kiitosta hoivakotien eristyksissä eläviltä asukkailta.

Erityisenä haasteena oli pääsykokeiden järjestäminen etäyhteyksin. Ne saatettiin toteuttaa etukäteen lähetettyjen soittovideoiden, digitaalisessa oppiympäristössä palautettavien tehtävien ja videoneuvotteluna toteutettavan haastattelun yhdistelmänä. Toisen asteen opiskelijoilla ja ammattiopiskelijoilla kuten ammattimuusikoillakin isoksi haasteeksi nousi harjoittelutilakysymys. Muutamissa oppilaitoksissa valmistumassa olevat opiskelijat pääsivät rajoitetusti ja kontrolloidusti oppilaitoksen tiloihin harjoittelemaan, mutta valtaosa joutui harjoittelemaan kotonaan, mikä esimerkiksi opiskelijoiden soluasunnoissa oli hankalaa. Kesäkuun alusta muutamat oppilaitokset, esimerkiksi Sibelius-Akatemia, antoivat opiskelijoille mahdollisuuden päästä oppilaitoksen tiloihin, ja tätä varten laadittiin tarkat hygienia-, varaus- ja muut toimintaohjeet.

Ammattikorkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja Sibelius-Akatemiassa joustettiin tarvittaessa valmistumisaikatauluista, mutta koska poikkeustilanteen alkaessa kevään opetus oli jo loppusuoralla, niistä suuri osa toteutui suunnitellusti. Opiskelijat panostivat poikkeusaikana tavallisesti myös tukiaineisiin ja tutkintoon sisältyviin kirjallisiin suorituksiin. Työelämään vahvasti sidoksissa olevan toisen asteen oppilaitoksissa lisähaasteena oli se, että käytännössä kaikki työharjoittelujaksot piti muuttaa tai siirtää. Hankaluuksista huolimatta suuri osa valmistumassa olevista opiskelijoista myös valmistui keväällä 2020. Jo ennen koronaviruspandemiaa aloitettu Pop & Jazz Konservatorion sekä Turun konservatorion ja musiikkiopiston Diginä musaduuniin -hanke tuottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä musiikkialan ammattiopiskelun digitaalisten oppimisympäristöjen suhteen. Hankkeen puitteissa tuotetaan myös sähköisiä materiaaleja opiskelua varten.

Koronakevään etäopetusperiodi toi esiin useita positiivisia seikkoja. Yksi ilmeisimmistä on opettajien ja opiskelijoiden tietoteknisten taitojen kasvu, joka toteutui pitkälti vertaistuen ja tiedon jakamisen kautta. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan perustettiin ryhmiä, jotka toimivat tietotaidon, vinkkien, vertaistuen ja yleisen pohdinnan alustoina. Tärkeäksi resurssiksi monille musiikkia opettaville nousi Facebookiin perustettu Musiikin etäopetus -ryhmä. Sen kautta niin kouluissa, kansalais- tai työväenopistoissa, seurakunnissa, musiikkioppilaitoksissa kuin harrastusryhmissäkin toimivien opettajien oli mahdollista saada nopeasti neuvoja yksityiskohtaisiin ongelmiin. Vastaavia vertaisryhmiä muodostettiin nopealla tahdilla ympäri maailmaa.

Verkossa olevia oppimateriaaleja ja -materiaalipankkeja oli kehitteillä jo ennen koronaviruspandemiaa ja etäopetusperiodia, mutta keväällä 2020 niiden määrä kasvoi. Monissa oppilaitoksissa kerättiin esimerkiksi säestys- tai musiikin hahmotusaineiden tallenteita ja opetusvideoita, jotka jatkossakin monipuolistavat opiskelijoiden itseopiskelumahdollisuuksia. Edellä mainitun Diginä musaduuniin -hankkeen materiaalien lisäksi myös esimerkiksi sävellyspedagogiikan materiaalipankki Opus1 oli julkaistu jo ennen etäopetusperiodia. Kevään aikana tuotetut oppi- ja muut materiaalit jäänevät käyttöön jatkossakin.

Opettajien kokemuksen mukaan opiskelijat nousivat etäopetuksen myötä yksilöinä esiin uudella tavalla. Toisille etäopiskelu sopi erinomaisesti, ja esimerkiksi musiikin hahmotusaineiden opettajat kertoivat saaneensa paremman käsityksen oppilaittensa taitotasosta. Myös erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat hyötyivät etenemisestä omaan tahtiin ja rauhallisissa oloissa. Joillain digitaitojen karttuminen mahdollisti musiikkiharrastuksen kokonaisvaltaisemman integroitumisen muuhun elämään esimerkiksi omien kotisivujen ja niille ladattavien materiaalien muodossa. Tallenteiden tekeminen, käsittely ja analysointi lisäsivät opiskelijoiden tuntemusta itsestään soittajana tai laulajana sekä innostivat tekemään viimeisteltyä työtä. Tallenteiden kautta omasta edistymisestä jää myös dokumentoitu muistijälki. Musiikkiopisto-opettajat nostivat esiin positiivisina asioina lisäksi muun muassa mahdollisuuden tarkistaa ja korjata oppilaiden kotiharjoittelun olosuhteita sekä yhteistyön vahvistamisen kodin ja opettajan välillä.

Vaikka musiikin opetuksen alalla ollaan yhtä mieltä siitä, että etäopetus ei voi korvata kokonaan lähiopetusta, etäopetusmahdollisuutta aiotaan hyödyntää jatkossa myös esimerkiksi pitkien välimatkojen, tukiopetuksen tarpeen tai opettajan tai oppilaan lievän flunssan takia. Myös opettajakokouksia ja pääsykokeita suunnitellaan pidettäväksi etäyhteyksin jatkossa. Sibelius-Akatemia kustansi jo kevään aikana ammattiopiskelijoilleen hyvälaatuiset ulkoiset mikrofonit, ja etäopetuskokemusten perusteella monet oppilaitokset todennäköisesti panostavat hyvien digilaitteiden ja ohjelmien hankintaan opettajilleen. Ammatillista täydennyskoulutusta ja vapaan sivistystyön kursseja tarjoavat tahot laajensivat verkkokurssiensa määrää ja tarjontaa jo kevään aikana, sillä kysyntää esimerkiksi musiikin tukiaineiden kursseille tuli. Kansalaisopistoissa verkko-opetuksen määrä yli kymmenkertaistui, ja uudet opiskelijat ovat löytäneet opintojen pariin.

Opetushallituksen sivuille on koottu ohjeet taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämisestä 1.8.2020 alkaen. Opetuksen jatkuessa lähiopetuksena syksyllä 2020 erityisesti hygienian tasoon, yhteiskäytössä olevien soitinten desinfiointiin, ryhmäkokoihin ja tiloihin kiinnitetään huomiota, ryhmiä jaetaan tarpeen mukaan uudelleen ja erityisesti puhallinryhmien ja kuorojen jäsenten etäisyydet pidetään turvallisina.

Ryhmät musiikinopetuksessa ja harrastustoiminnassa

Musiikinopetuksessa eniten sopeutumista opettajilta vaativat musiikkileikkikoulujen, kuorojen, bändi- ja kamarimusiikkiopetuksen sekä orkesteritoiminnan järjestäminen, sillä reaaliaikainen yhteismusisointi on videokokousohjelmien välityksellä viiveen takia mahdotonta. Sen sijaan esimerkiksi sävellysopetus ja musiikin hahmotusaineet siirtyivät etäopetukseen suhteellisen luontevasti.

Yksinkertaisimmillaan koronapandemia-ajan orkesteri-, kuoro- tai muu ryhmässä musisointi on voinut olla viikoittainen etätapaaminen videokokousohjelman kautta. Myös video- tai sähköpostiohjeiden pohjalta tehtävä kotiharjoittelu tai täydentävä toiminta, kuten erilaiset kehonhuollon tai musiikin hahmotusaineiden tehtävät olivat kokoontumisrajoitusten aikana tavallisia. Online-tapaamiset ovat saattaneet sisältää kuulumisten vaihdon ja ohjeiden lisäksi joko ohjaajan tai ääniraidan päälle laulettuja tai soitettuja harjoituksia niin, että osallistujien mikrofonit ovat suljettuina. Joissain ryhmissä on myös käyty stemmoja läpi joko pienemmän joukon tai jopa yksittäisen henkilön kanssa. Pienryhmät ovat myös saattaneet harjoitella ulkotiloissa tai käydä esiintymässä esimerkiksi palvelutalojen pihoissa. Musiikkileikkikouluissa päädyttiin tavallisimmin opettajan tekemään viikoittaiseen videoon, jota seuraten perheet voivat kodeissaan pitää muskarituokioita.

Monilla yhdistyspohjaisilla musiikin harrastamisen toimintakentän tahoilla ei ole ollut velvollisuutta jatkaa opetusta koronaviruspandemian aikana. Harrastamisen ajatukseen olennaisesti kuuluvan elinikäisen oppimisen filosofian sekä musiikkiharrastuksen hyvinvointivaikutusten vuoksi toiminnan jatkuminen on poikkeusoloista ja velvoitteiden puutteesta huolimatta kuitenkin koettu niissäkin tärkeäksi. Tästä syystä useilla harrastus- ja oppilaitosten ryhmillä on ollut jonkinlaista toimintaa kevään ja kesän aikana. Harrastustoimintaa tarjoavien ryhmien valtakunnalliset järjestöt, kuten esimerkiksi Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto, Kansalaisopistojen liitto, Finlands svenska sång- och musikförbund, Sulasol ynnä muut ovat koonneet omille verkkosivuilleen ja jäsenlehtiinsä katsauksia poikkeuskevään toiminnasta.

Kuoroharrastus on yksi suosituimmista musiikin harrastustoiminnan muodoista Suomessa. Laulamisen on joidenkin tutkimusten perusteella kuitenkin katsottu lisäävän tartuntariskiä, ja tästä syystä kuorojen toiminta keväällä joko keskeytyi tai siirtyi virtuaaliseksi. Harrastustoiminta on kuitenkin vireää, ja ratkaisuja poikkeustilanteeseen on tehty paljon. Esimerkiksi Euroopan Kuoroliitto (ECA) on koonnut kattavan listan tutkimustiedosta, hyvistä käytännöistä, suosituksista sekä erityisesti kuorojen toimintaan soveltuvista ohjelmista, sovelluksista ja inspiroivista esimerkeistä.

Harrastustoimintaan oleellisena osana kuuluvat matkat on peruttu, mutta muutamia erilaisia kesäkursseja ja -leirejä on järjestetty virtuaalisesti tai lähiopetuksena rajoitusten puitteissa. Esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliiton järjestämät Aitoon musiikkikurssit toteutettiin virtuaalisina ja opetusohjelmaltaan sovellettuina kesäkuussa, ja Iitin musiikkikurssi sekä muutamia muita kursseja ja leirejä järjestettiin lähiopetuksena. Lähiopetuksenakin toteutettavien kurssien ja leirien sisältöjä piti toki muuttaa, ja hygienian suhteen tehtiin aiemmasta eroavia ratkaisuja. Esimerkiksi pianon koskettimisto desinfioitiin oppilaiden välissä, yleissiivous tehtiin tehostetusti ja ruokailut järjestettiin porrastetusti turvavälejä ja erityisen tarkkaa keittiöhygieniaa noudattaen.

Koronakevään aikana myös tehtiin suurimuotoisia hankkeita, muun muassa eri tavoin toteutettuja virtuaalikuoro- ja -orkesteriesityksiä. Valtakunnallisessa mediassa paljon esillä ollut Virtuaalikuoro on yksi tällainen esimerkki. Se lähti liikkeelle viihdekuoro Aventurin aloitteesta ja laajeni nopeasti sosiaalisen median voimalla kuoroihin ja lauluyhtyeisiin ja myöhemmin myös yksittäisiin lauluharrastajiin. Noin tuhannen hengen Virtuaalikuoro toteutti kevään aikana kolme esitystä mosaiikkivideoina.

Harrastajaorkesteripuolella virtuaaliesityksiä loi myös esimerkiksi Kotkan ja Haminan nuoriso-orkesteri. Suomen Puhallinorkesteriliiton kesän 2020 lehdessä julkaistiin yksityiskohtainen kirjoitus, jossa käsitellään edellä mainitun projektin teknistä toteutusta, käytössä olleita ohjelmia, opittuja asioita, tulevaisuudensuunnitelmia ja mahdollisuuksia sekä orkesterilaisten palautetta ja kokemuksia. Harrastajaryhmien tapaan myös ammattiorkesterit tekivät virtuaaliesityksiä; muun muassa Suomen Sinfoniaorkesterit ry julkaisi jäsenorkestereidensa muusikoiden soitosta koostuvana mosaiikkivideona Ludwig van Beethovenin 7. sinfonian finaalin kevättervehdyksenä koululaisille ja opettajille lukuvuoden päättyessä. Mosaiikkivideoita tekivät myös useat muut orkesterit, yhtyeet ja kuorot. Suuritöisyydestään johtuen mosaiikkivideot tuskin jäävät ainakaan harrastajakokoonpanojen normaalin toiminnan osaksi, mutta harjoituksen välineenä erilaisia virtuaalisia luokkahuoneita tai harjoitusnauhoituksia voisi soveltaa jatkossakin esimerkiksi soittokauteen valmistauduttaessa.

Lopuksi

Musiikkiala on yksi koronaviruspandemiasta laajimmin kärsineistä aloista. Kaikista vaikeuksista huolimatta ala on myös niitä, jotka ovat nopeimmin ja luovimmalla tavalla pystyneet jatkamaan toimintaansa, vaikka toimintaympäristöt ovat muuttuneet rajusti. Kriisiaikana vahvistui käsitys, että musiikki koetaan merkitykselliseksi, mutta musiikkialan heikoiksi osoittautuneita rakenteita ja toimintamalleja olisi tarkasteltava uudelleen. Ajankohtaisimpana tehtävänä on ennakoida poikkeustilanteen aiheuttamia pitkäaikaisia vaikutuksia.

Selvitystä varten haastattelemieni henkilöiden puheissa pandemia-ajan poikkeusjärjestelyjen myönteisistä ilmiöistä esiin nousivat erityisesti alan sisäinen solidaarisuus, tietoteknisen osaamisen ja verkkomateriaalien kasvu, ympäristöystävälliset käytännöt sekä ajattelumallien uudistuminen.

Kriisiaikana musiikkiala on monella tasolla yhdistänyt voimansa ja puhaltanut yhteen hiileen, ja tätä ilmiötä olisi syytä vaalia edelleen. Haastattelemieni henkilöiden mukaan yhtenäinen rintama päättäjien suuntaan on huomattavasti tehokkaampi keino vaikuttaa koko alaa koskeviin päätöksiin kuin aiempi yksittäisten järjestöjen oma vaikuttajaviestintä. Myös toimijoiden lisääntynyt keskinäinen yhteistyö koettiin arvokkaaksi.

Pakon edessä vahvistunut tietotekninen osaaminen, verkkomateriaalien karttuminen ja hankitut laitteistot mahdollistavat aiempaa monipuolisempien, ympäristöystävällisempien ja taloudellisestikin kestävämpien toimintatapojen juurtumisen organisaatioiden ja yksittäisten muusikkojen toimintaan. Musiikin tekemiseen soveltuvia uusia ohjelmia ja alustoja tullaan todennäköisesti myös kehittämään jatkossa lisää, ja niiden kehittelylle on aiempaa suurempi motivaatio. Useiden alan toimijoiden sosiaalisen median seuraajamäärät, someosaaminen ja -aktiivisuus sekä yleisön tai kohderyhmän tuntemus kasvoivat kevään aikana.

Koko ala on kevään aikana joutunut ravistelemaan toimintatapojaan sekä niiden taustalla vaikuttavaa ajattelua. Strategioiden, visioiden, käytäntöjen ja jopa arvojen uudelleenajattelu tuli pandemiatilanteen johdosta niin yksittäisten muusikkojen, yhtyeiden, opettajien kuin organisaatioidenkin kohdalla ajankohtaiseksi. Orkestereilla, muusikoilla ja yhtyeillä pohdinnan alla ovat erityisesti suhde yleisöön sekä yleisön ja/tai yhteisön musiikkitarpeet ja -halut, opettajilla pedagogiikan ja opintosisältöjen muutostarpeet, muusikoilla ja säveltäjillä oman uran ja tulonmuodostuksen kehitys. Viruspandemian aiheuttama pakko on saattanut nopeuttaa ajattelutapojen uudelleenpohdintoja, jotka olisivat muutenkin tulleet eteen myöhemmin.


Lukuja

Suomen konservatorioliitto edistää musiikki- ja tanssialan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon asemaa ja koulutuksen kehittämistä. Konservatorioliitto toimii myös merkittävänä yhteistyöfoorumina jäsenistölleen. Jäseninä on 16 koulutuksenjärjestäjää, jotka tarjoavat musiikkialan ammatillista peruskoulutusta erilaisin suuntautumisvaihtoehdoin.  

Suomen musiikkioppilaitosten liiton jäsenorganisaatioissa on noin 3 600 opettajaa taiteen perusopetuksen piirissä. Ammatillisen koulutuksen parissa työskentelee arviolta noin 1 000 opettajaa, joista osa tekee töitä sekä taiteen perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen parissa, osa taas vain ammatillisella puolella.

Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenenä oli vuonna 2019 yhteensä 30 orkesteria ylläpitävää kuntaa, yhdistystä ja julkisyhteisöä. Jäsenorkestereissa oli päätoimisia muusikkovakansseja yhteensä 988. Avustajien ja eripituisilla sopimuksilla toimivien tilapäisten muusikoiden lukumäärä oli 2 518.

Suomen Työväen Musiikkiliitolla (STM) on valtakunnallinen harrastajamusiikkijärjestö. STM:llä on 93 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu mies-, nais-, lapsi- ja sekakuoroja, orkestereita ja eläkeläisten musiikkiryhmiä. STM:n tavoite on tukea ja kehittää musiikin harrastustoimintaa. Jäsenkuoroissa ja -orkestereissa musiikkia harrastaa noin 3 000 suomalaista.

Suomen Säveltäjät ry edistää suomalaista luovaa säveltaidetta, valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja yhteiskunnallista arvostusta unohtamatta. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenistöön kuuluu 221 taidemusiikin säveltäjää.

Sibelius-Akatemia on osa Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdessä muodostamaa Taideyliopistoa. Sibelius-Akatemian perustehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria. Sibelius-Akatemia on yksi Euroopan suurimmista musiikkiakatemioista ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu noin 1 500 musiikinopiskelijan ja 500 opettajan luova yhteisö. Toimipaikat ovat Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella.

LiveFIN ry on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö. Jäsenistö koostuu keikkapaikoista, festivaaleista ja tapahtumajärjestäjistä. Yhdistys valvoo musiikkitapahtumien ja järjestäjien etuja, kehittää alaa ja ajaa yhteisiä asioita antaen elävän musiikin toimijoille kuuluvan äänen. Vuonna 2019 LiveFIN ry:ssä oli 54 jäsenorganisaatiota.

Sulasol ry (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto) on yksi Suomen suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä, johon kuuluu lähes 350 kuoroa ja orkesteria. Henkilöjäseniä yhdistyksissä on noin 12 500. Sulasolin perustehtävä on edistää jäsenistönsä mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen, ja kokoavana voimana se ajaa koko harrastemusiikkikentän asiaa vaikuttamalla valtion taidehallintoon, viranomaisiin sekä musiikkikasvatuskenttään.

Suomen musiikinopettajien liitto ry:ssä (SMOL) on noin 2 600 jäsentä, jotka työskentelevät opettajina mm. musiikkiopistoissa, konservatorioissa ja ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmissa sekä vapaan sivistystyön kentällä. SMOL pyrkii edistämään musiikinopettajien ja -opetuksen asemaa sekä musiikinopetusoloja Suomessa.

Suomen Musiikintekijät ry:llä on 1 069 jäsentä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Suomen musiikkiterapiayhdistys edistää suomalaisen musiikkiterapian asemaa ja lisää tietoa alasta. Yhdistykseen kuuluu noin 250 jäsentä. Yhdistykseen voi liittyä jäseneksi alasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö.

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) on Suomen kansanmusiikki- ja kansantanssialan ammattilaisten ja harrastajien kattojärjestö. Yhdistyksessä on mukana 19 jäsenorganisaatiota.

Suomen Jazzliitto ry:lla on 46 jäsenyhteisöä. Suomen Jazzliitto ry on suomalainen jazzmusiikin ja -kulttuurin etujärjestö. Se toimii alan asiantuntijaorganisaationa ja aktiivisena tuotantotahona valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jazzliitto lisää jazzmusiikin näkyvyyttä yhteiskunnassa ja tuottaa tietoa suomalaisesta jazz-alasta.

Finlands svenska sång- och musikförbund r.f. (FSSMF) on kuoroissa, orkestereissa ja muissa harrastajaryhmissä toimivien suomenruotsalaisten järjestö. Jäseniä on noin 3 800.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry:n ydintehtävä on kansalaisopistojen ja niiden opistolaisyhdistysten edunvalvonta ja toiminnan tukeminen, kansalaisopistojen asemaan, lainsäädäntöön ja toimintaresursseihin vaikuttaminen sekä kansalaisopistobrändin tunnettuuden ja julkisen arvostuksen lisääminen. Liitolla on lähes 200 jäsentä, joista valtaosa on kansalaisopistojen ylläpitäjiä. Suurin osa jäsenistä on kuntia tai kuntayhtymiä sekä yksityisten kansalaisopistojen ylläpitäjiä.

Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry:llä on sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Vuonna 2019 yhdistyksellä oli jäseniä 376, joista yhteisöjäsenten määrä oli 15. FiSME toimii tiedonvälittäjänä musiikkikasvatuskentän eri toimijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Suomen Kanttori-urkuriliitto – Finlands Kantor-organistförbund ry:n tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Vuonna 2018 jäseniä oli 1 138 henkilöä.

Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry herättää ja ylläpitää kiinnostusta kirkkomusiikkiin. Jäseksi voivat liittyä musiikkiyhdistykset kuten kuorot, orkesterit, festivaalit tai seurakunnat. Kirkkomusiikkiliittoon kuuluu 17 kirkkomusiikkipiiriä ja 84 jäsenseurakuntaa.

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vuonna 1917 perustettu muusikkojen ammattijärjestö, johon kuuluu noin 3 600 jäsentä. Noin kolmannes jäsenistöstä on orkesterimuusikkoja, ja kaksi kolmannesta toimii freelancereina musiikin eri sektoreilla.

Suomen Puhallinorkesteriliitto SPOL on Suomen suurin puhallinjärjestö, jonka jäsenistö koostuu puhallinorkestereista sekä yhteisö- ja henkilöjäsenistä. Orkesterijäseniä on 246, ja niissä soittaa noin 5 800–6 000 henkilöä. Lisäksi taustayhdistyksiin toimijoineen kuuluu noin 1 000 henkilöä. Vuonna 2018 jäsenorkestereiden konserteissa ja tapahtumat tavoittivat noin 300 000 ihmistä.

Konserttikeskus ry:n päätehtävänä on tutustuttaa lapset ja nuoret monipuolisesti musii­killisiin ilmaisumuotoihin elävän musiikin tilaisuuksissa ja tarjota samalla korkea­tasoisia taiteellisia elämyksiä. Yhdistys toteuttaa vuosittain 1 200–1 500 konserttia ja musiikkityöpajaa eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Vuonna 2019 yhdistyksessä oli jäsenenä 56 yhtyettä ja 176 esiintyjää.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Rådet för yrkeshögskolornas rektorer Arene rf:n päätehtävä on ammattikorkeakoulujen yhteisen edun ajaminen. Arenen jäseniä ovat kaikki 24 ammattikorkeakoulujen rehtoria ja ammattikorkeakoulua.

Maailman musiikin keskus ry:n tehtävä on koota, tallentaa ja jakaa tietoa maailman musiikkikulttuureista. Tavoite on kasvattaa musiikin kuulija-, tutkija- ja -tekijäkunnan ymmärrystä eri musiikeista yksilöiden ja yhteisöjen arvojen sekä merkitysten välittäjänä ja identiteettien vahvistajana. Maailman musiikin keskuksella on neljä yhteisöjäsentä.

Musiikin edistämissäätiö (MES) edistää kotimaisen musiikin monimuotoisuutta tukemalla sen tekijöitä, tuottajia, kustantajia ja julkaisijoita. Vuonna 2019 MES:lle tehtiin yli 3 800 tukihakemusta, joista myönteisen päätöksen sai 1 705 (45 %).

Musiikkioppilaitosyhdistys MOY ry:n tarkoituksena on kehittää opetussisältöjä, valvoa taiteen perusopetusta antavien musiikkioppilaitosten ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä. MOY ry:ssä on 27 jäsentä.

Suomen vanhan musiikin liitto ry (Svamuli) on vanhan musiikin alan toimijoiden yhteenliittymä ja valtakunnallisen tason edustaja. Jäsenistö koostuu yhtyeistä, sekä festivaaleista ja alan organisaatioista. Jäseniä yhdistyksellä on 26.


Lähteet

Haastattelut

Ahti Vänttinen, puheenjohtaja/Suomen Muusikkojen Liitto ry; puheenjohtaja/FMC (16.6.2020)

Patrik Stenström, varapuheenjohtaja/Suomen Muusikkojen Liitto ry; taiteen sektorin poikkeusajan työskentely- ja esittämisohje – orkesterityöryhmän jäsen (17.6.2020)

Annamaija Saarela, toiminnanjohtaja/G Livelab Tampere (17.6.2020)

Sanna-Mari Holma, toiminnanjohtaja/Suomen Työväen Musiikkiliitto; Musiikin harrastamisen työryhmän pj./FMC (22.6.2020)

Kaisa Rönkkö, toiminnanjohtaja/Music Finland ry (23.6.2020)

Jouni Auramo, rehtori/Pirkanmaan musiikkiopisto; puheenjohtaja/Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto & Eija Kauppinen, vs. toiminnanjohtaja/Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto (26.6.2020)

Anne & Vesa Kankare, Kotkan ja Haminan nuoriso-orkesteri (26.6.2020)

Miika Granholm, Aventur- ja virtuaalikuorot (26.6.2020)

Mirja Kopra, lehtori ja opinto-ohjaaja/TAMK; Musiikkikoulutus- ja kasvatustyöryhmän pj./FMC (17.7.2020)

Kai Amberla, toiminnanjohtaja/Finland Festivals (21.7.2020)

Sari Löytynoja, tuottaja/Muusikkojen Liitto; Nuorisoedustaja, FMC Youth -työryhmän pj./FMC (6.8.2020)

Helena Värri, toiminnanjohtaja/Suomen Sinfoniaorkesterit ry (sähköpostihaastattelu 13.8.2020)

Noora Herranen, toiminnanjohtaja/Konserttikeskus ry (sähköposti 27.8.2020)

Taija Lähdetie, toiminnanjohtaja/ Suomen konservatorioliitto – Finlands konservatorieförbund (31.8.2020)

Jaakko Kämäräinen, freeasiamies/Suomen Muusikkojen Liitto ry; muusikko (sähköpostihaastattelu 1.9.2020)

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja/LiveFIN ry (2.9.2020)

Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja/Kansalaisopistojen liitto KoL (2.9.2020)

Sanna Takala, koulutuspäällikkö/Taideyliopisto (sähköpostihaastattelu 3.9.2020)

Ulrika Kauniskangas, vararehtori/ Pop & Jazz Konservatorio (7.9.2020)

Ohjeet ja materiaalit

Esittävän taiteen sektorin poikkeusajan työskentely- ja esittämisohjeet >

Euroopan Kuoroliiton (ECA) koronaviruspandemiaan liittyvä sivusto >

Euroopan Kuoroliiton (ECA) kokoamat käytännöt ja suositukset >

Event Safety Alliancen ohjeet tapahtumajärjestäjille >

FIM Recommendations for a safe return to work (orchestras) >

Konserttikeskuksen tilattavat etäkonsertit >

Live DMA:n (European network for live music venues, clubs & festivals) aineistoja ja ohjeita venueille, klubeille ja festivaaleille >

Musiikin etäopetus -ryhmä Facebookissa >

Opus1 – Sävellyspedagogiikan materiaalipankki >

Research Institute for Exhibition and Live-Communication, ohjeet tapahtumien järjestäjille >

SML Etäopetuksen parhaat käytänteet aineisto- ja ohjekooste >

Taideyliopiston toimintaohjeet tilankäyttöluvan saaneille. 16.6.2020. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Taiteen edistämiskeskuksen ohjesivusto. Koronan vaikutukset apurahojen ja avustusten käyttöön >

Taiteen perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen >

Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi >

Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen >


Lehdet, artikkelit ja tiedotteet

Ahola, Anu & Isolammi, Hanna 2020. ”Music emerging from the coronavirus crisis – a view from Finland”. FMQ 15.5.2020. https://fmq.fi/articles/music-emerging-from-the-coronavirus-crisis

Hiltunen, Riikka 2020. ”Sustaining normality through choices in music – Notes on music consumption in a state of emergency”. FMQ 18.6.2020. https://fmq.fi/articles/sustaining-normality-choices-in-music

Isolammi, Hanna 2020. ”Finnish music institutes take a flying digital leap”. FMQ 30.4.2020. https://fmq.fi/articles/music-institutes-digital-leap

Isolammi, Hanna; Ryökäs, Kalle & Stenström, Patrik 2020. ”Mitä teit keväällä 2020?” Muusikko 4/2020.

Kaipiainen, Santeri 2020. ”Elävänä, etänä tai ei ollenkaan – kesän musiikkileirit päätyneet eri ratkaisuihin”. Rondo 25.5.2020. https://rondolehti.fi/tuoreimmat/nettiartikkelit/r-artikkelit/elavana-etana-tai-ei-ollenkaan-kesan-musiikkileirit-paatyneet-eri-ratkaisuihin/

Kankare, Vesa 2020. ”Näin toimii etäorkesteri Kotkan tapaan”. Puhallinorkesteri – Suomen Puhallinorkesteriliiton jäsenlehti 2/2020. https://spolli.com/sites/default/files/pdflehdet/SPOL_lehti_2_2020.pdf

Kauniskangas, Ulrika 2019. ”Diginä musaduuniin -hanke. Ammatillisen koulutuksen uudet oppimisympäristöt ja ratkaisut”. Esittelymateriaali 20.11.2020.

Kukkonen, Annika & Mäkinen, Maria 2020. ”Ikäystävällinen orkesteri. Orkesterien ikääntyneille suunnatun yleisötyön käsikirja”. Helsinki: Suomen Sinfoniaorkesterit ry. https://www.sinfoniaorkesterit.fi/assets/Ik%C3%A4yst%C3%A4v%C3%A4llinen%20orkesteri%20%20Orkesterien%20ik%C3%A4%C3%A4ntyneille%20suunnatun%20yleis%C3%B6ty%C3%B6n%20k%C3%A4sikirja.pdf

Malmberg, Aleksi 2020. ”Korona muuttaa orkesterien toimintaa”. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toukokuun blogikirjoitus. https://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/uutinen/?id=2635&ofs=4

Orvasto, Reima 2020. ”Kuorolaisen koronakevät”. Sulasol 2/2020.

Resonans 2020. ”Så sjunger sig Svenskfinlands körer genom coronakrisen”. Resonans 2/2020.

Resonans 2020. ”Manssångarna under coronakrisen”. Resonans 2/2020.

Saarikallio, Suvi 2020. ”Music – a meaningful resource at turning points and in times of crisis”. FMQ 18.6.2020. https://fmq.fi/articles/music-meaningful-resource

Stenström, Patrik 2020. ”Orkesterit koronassa”. Muusikko 3/2020.

Strömgård, Sofia 2020: ”Ida Olsonen håller körövning på distans – ett uppskattat avbrott för koristerna i en uppochnervänd värld”. Resonans 2/2020.

Strömgård, Sofia 2020. ”Meningsfulla musiklektioner under undantagstillståndet”. Resonans 2/2020.

Suomen Kirkkomusiikkiliitto 2020. ”Näin toteutetaan erilaista musiikkitoimintaa koronakeväässä”. https://skml.fi/2020/04/27/nain-toteutetaan-erilaista-musiikkitoimintaa-korona-kevaassa/

Suomen Kulttuurirahaston uutinen: https://skr.fi/ajankohtaista/saatioilta-ja-ministeriolta-yhteensa-miljoonien-hataapu-kulttuurikentan-ahdinkoon

Suomen musiikkineuvoston tiedote: Luovan työn tekijät tasa-arvoiseen asemaan työttömyysturvassa -vetoomus luovutettiin ministeri Pekoselle: http://musiccouncil.fi/?p=1534

Sulasol 2/2020. Suomen laulajien ja soittajien lehti. Luettavissa sähköisesti: https://www.lukusali.fi/index.html?p=Sulasol&i=7a2c28d2-89f7-11ea-9a8d-00155d64030a

Särkiö-Pitkänen, Auli 2020. ”Chamber music spring: Virtual concerts for employment, hope and communication”. FMQ 18.6.2020. https://fmq.fi/articles/chamber-music-spring

Särkiö-Pitkänen, Auli 2020. ”Sounds of summer in Finland in 2020”. FMQ 12.6.2020. https://fmq.fi/articles/sounds-of-summer-finland-2020

Taideyliopiston tiedote 22.6.2020. ”Taideyliopisto polkaisi pystyyn korona-​apurahan ulkomaalaisille taideopiskelijoille”.

Teoston uutinen 13.8.2020. ”Teostolta koronatuki musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille”. https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/teostolta-koronatuki

Vänttinen, Ahti 2020. ”Muusikkojen koronakriisi – valoa pilven raosta”. Muusikko 3/2020.


Katsaukset ja koonnit

Korona vie elävän musiikin arvosta noin 70 prosenttia – Music Finlandin tutkimus 25.8.2020. https://musicfinland.fi/fi/kuulumisia/korona-vie-elaevaen-musiikin-arvosta-noin-70-prosenttia

Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti. Musiikkialan toimijat ovat koonneet yhteen toimenpide-ehdotukset alan kriisi- ja elvytyspaketiksi. Ehdotukset on lähetetty musiikkialaa koskevia päätöksiä tekeville ministereille ja virkamiehille 23.4.2020. Toimenpide-ehdotukset ovat laatineet yhteistyössä Teosto, Gramex, Suomen Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät, IFPI, IndieCo, Musiikin edistämissäätiö, LiveFIN sekä Music Finland. https://musicfinland.fi/fi/kuulumisia/musiikkialan-kriisi-ja-elvytyspaketti

Musiikkialan tilannekuva 2020 – Koronatilanteen aiheuttamat tulonmenetykset heijastuvat musiikkialalle laajasti. Music Finlandin tutkimus 23.4.2020. https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/musiikkialan-tilannekuva-2020-koronatilanteen-aiheuttamat-tulonmenetykset-heijastuvat-musiikkialalle-laajasti

Teoston kooste tukitoimista sekä omille asiakkailleen että koko musiikkialalle: https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/korona