Musiikista hyvinvointia

Koonnut Hanna Isolammi

Musiikki vaikuttaa tutkitusti ihmisen kehitykseen, tunteisiin, hyvinvointiin sekä mielen ja kehon terveyteen monella tavalla ja tasolla. Lääketieteellistä hoitoa täydentävänä terapiana musiikki on tutkimusten mukaan muun muassa parantanut syöpä-, dementia- ja masennuspotilaiden ahdistusta, mielialaa ja elämänlaatua, lieventänyt kivun kokemusta, laskenut verenpainetta ja edistänyt kuntoutumista. Nykytutkimuksen valossa musiikkia pidetäänkin lupaavana oheisterapiana sekä pitkäaikaissairailla että esimerkiksi leikkauksesta, aivohalvauksesta tai sydänkohtauksesta toipuvilla.

Musiikista voi tutkimusten mukaan olla hyötyä sairauksien hoidon lisäksi myös niiden ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi lapsuuden musiikkiharrastus saattaa suojata aivoja ikääntymiseltä vielä vanhuudessakin. Ennenaikaisesti syntyneiden keskosten hoidossa elävästä musiikista on myös saatu paljon positiivista näyttöä: muun muassa keskosten veren happisaturaatio on lisääntynyt ja pulssi rauhoittunut. Musiikkiterapiaa on käytetty tutkimusten mukaan menestyksekkäästi erilaisten neurokognitiivisten häiriöiden, kuten autismin, tarkkaavaisuus-, luki-, oppimis- ja käyttäytymisen häiriöiden kuntoutuksessa.

Useissa toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa on todettu musiikin kuuntelun ja etenkin sen soittamisen tai laulamisen tukevan aivojen kehitystä. Pitkäaikainen ja systemaattinen musiikkiharrastus muokkaa aivojen rakennetta ja edistää muun muassa kielenkehitystä, matemaattista päättelykykyä, avaruudellista hahmotusta, empatiakykyä, keskittymisen ja ongelmanratkaisun taitoja sekä muistia. Muutokset liittyvät tutkimusten mukaan pitkäaikaiseen harjoitteluun eivätkä yksilökohtaisiin eroihin.

Musiikkitoiminnasta on tutkittu olevan hyötyä myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä esimerkiksi vanhusten, nuorten ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nämä hyödyt perustuvat musiikkitoiminnan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vahvistavan luonteen lisäksi myös siihen, että musiikki aktivoi laajasti eri aivoalueita – sekä musiikkia kuunneltaessa että itse musisoitaessa.

Yllä mainittuja musiikin vaikutuksia on tarkasteltu niin lääketieteen, psykologian, kasvatustieteen, kuin monien muidenkin tieteenalojen piirissä erityisesti 2000-luvulta lähtien. Suomessa tehtävä monitieteinen tutkimus musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on saanut paljon tunnustusta maailmanlaajuisesti. Erityisesti Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoissa on tehty uraauurtavia tutkimuksia.

Seuraavaan listaan on kerätty tutkimuksia, raportteja, selvityksiä ja artikkeleita musiikin moninaisista vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.  

Lue lisää musiikin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista yleisesti:

Tutkimuksiin perustuva yleistajuinen ja tiivis artikkeli musiikin fysiologisista, psyykkisistä, kognitiivisista, terapeuttisista ja sosiaalisista vaikutuksista: https://selkakanava.fi/sites/default/files/hyvaselka3-16_20-21.pdf

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimiston yli 900 tutkimusjulkaisua kattava raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista: https://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019

Suomen poikkisektorinen kulttuurihyvinvointityö sai merkittävän tunnustuksen – pohdintaa WHO:n raportin pohjalta suomeksi: https://blogit.uniarts.fi/kirjoitus/nakokulmia-whon-taidetta-ja-terveytta-kasittelevaan-raporttiin/

Katsaus joka kokoaa yhteen ja jäsentää erilaisia tutkimusnäkökulmia liittyen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166166.pdf

Taideyliopiston koordinoiman ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ArtsEqual-hankkeen puitteissa julkaistu katsaus, joka kerää yhteen tutkimustietoa taiteen ja kulttuurin moninaisista vaikutuksista ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin (ladattavissa ilmaiseksi): https://julkaisumyynti.turkuamk.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&groupID=269&action=viewPromotion&itemcode=9789522166159

ArtsEqual-hankkeen puitteissa tehtyjä tutkimuksia ja toimenpidesuosituksia: https://www.artsequal.fi/fi/tulokset

Lääketieteellinen tutkimuksiin perustuva katsaus siitä, millä kaikilla tavoilla musiikki vaikuttaa terveyteen: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/318818/SLL212019_1348.pdf

Musiikin ja hyvinvoinnin yhteyksiä aivotutkimuksen, musiikkiterapian, oppimisen ja lahjakkuuden näkökulmista: https://journal.fi/tt/article/view/2420/2250

Eläkeliiton yleistajuinen tutkimuslähteisiin perustuva kooste musiikin hyvinvointivaikutuksista: https://www.elakeliitto.fi/tekemista/musiikki/musiikin-hyvinvointivaikutukset

Tunnevaikutusten ohella musiikilla on kognitiivista ja motorista toimintaa aktivoiva vaikutus: https://jyunity.fi/ajattelijat/musiikki-arjen-tunnetyokalu/

Musiikkiterapiasta on hyötyä aikuisten, lasten ja nuorten psykiatriassa, geriatriassa, lastenneurologiassa sekä riippuvuushoidossa: https://www.musiikkiterapia.net/index.php/mita-musiikkiterapia/musiikkiterapia-eri-asiakasryhmille

Yleistajuisia artikkeleita musiikin vaikutuksesta aivoihin ja hyvinvointiin:

https://musiikkivoimavarana.fi/musiikki-tekee-hyvaa-arkikokemuksista-tieteellisiin-vaikuttavuustutkimuksiin/

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/musiikki_tehoaa_kuin_laake

https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/tutkimustuloksia

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet

https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/8-vuosiluokan-musiikki/musiikki-viestii-ja-vaikuttaa/musiikin-vaikutus-fysiologiaan

https://yle.fi/uutiset/3-5436017

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/musiikki-ottaa-aivoonvoiko-musiikki-auttaa-keskittymaan

https://www.teosto.fi/teostory/musiikin-vaikutukset-ovat-merkittavampia-kuin-mita-yleisesti-luullaan/

Musiikin merkityksestä lapsen ja nuoren kehitykselle sekä elinikäiselle oppimiselle

Sitran tutkimuksiin perustuva kooste taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen: https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksista-oppimiseen/

Musiikilla on muun muassa vaikutusta lapsen aivojen kehitykseen ja turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiseen: https://rondolehti.fi/rondo-lehti/encore/musiikki-on-megavitamiinia-aivoille/

Varhaiset musiikkikokemukset vaikuttavat laaja-alaisesti kognitiiviseen kehitykseen: https://www.pnas.org/content/early/2016/04/20/1603984113.full 

Pitkittäistutkimus osoittaa, että musiikkileikkikouluun osallistuminen varhaislapsuudessa edistää äänten erottelykykyä ja sitä kautta kielellisiä valmiuksia: https://www.nature.com/articles/s41598-019-47467-z

Musiikin kuuntelu on merkittävä ja monipuolinen tunteiden säätelyn väline murrosikäisillä nuorilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13403# ja https://yle.fi/uutiset/3-6377567

Musiikkiterapiasta on apua nuorten syrjäytymisen torjumisessa: https://yle.fi/uutiset/3-9349713 ja https://yle.fi/uutiset/3-7333569

Elävän musiikin on osoitettu vaikuttavan edullisesti keskosten happisaturaatioon ja sydämen lyöntitiheyteen: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38138# ja https://yle.fi/uutiset/3-6166873

Musiikin menetelmät edistävät vieraiden kielten oppimista: https://yle.fi/uutiset/3-8592607

Musiikki ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Vapaa-ajan musiikkitoiminta edistää ikääntymiseen liittyvistä neurologisista sairauksista, kuten Alzheimerin taudista kuntoutumista ja sydänkohtauksesta toipumista: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877065717300465?via%3Dihub

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009169/

https://memocate.com/musiikin-jattama-jalki-ei-katoa/

Aihepiiriä on Suomessa tutkinut erityisesti Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian laitoksen apulaisprofessori Teppo Särkämö: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/teppo-s%C3%A4rk%C3%A4m%C3%B6/publications/ 

Musiikkiharrastus aktivoi aivoja ja kehittää monipuolisesti:

Useat toisistaan riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikin pitkäjänteinen opiskelu on yhteydessä keskimääräistä parempiin havainnointi- ja kognitiivisiin taitoihin: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2019.01704/full

Musiikin pitkäjänteinen opiskelu tukee kaikkea muuta opiskelua ja edistää muun muassa kielenkehitystä, matemaattista päättelykykyä, avaruudellista hahmotusta, empatiakykyä, yhteistyötaitoja, stressin ja paineen hallintaa, keskittymisen ja ongelmanratkaisun taitoja sekä muistia. Vaikutukset liittyvät nimenomaan pitkäaikaiseen harrastamiseen, eivät yksilökohtaisiin eroihin. Vaikutukset ovat suurempia lapsilla, mutta myös aikuisiässä aloitetulla musiikkiharrastuksella on samoja vaikutuksia:

https://www.pbs.org/parents/thrive/the-benefits-of-music-education

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/musiikkiharrastus-muokkaa-aivoja/

https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/musiikkiharrastus-on-lapsen-aivoille-leikkikentta-ja-kuntosali/

https://ihmu.fi/wp-content/uploads/2018/02/Musiikin-harrastaminen-aivot-ja-oppiminen.pdf

https://www.avi.fi/documents/10191/5490191/Kulttuurista+hyvinvointia_Huotilainen/a2f0917d-ac44-4794-baf8-1ddf2169316d

https://www.mic.com/articles/110628/13-scientific-studies-prove-music-lessons-were-the-best-thing-your-parents-did-for-you

Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kuorolaulaminen kehittää yhteistyötaitoja: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/02/17-5-2019-fm-pirjo-nenola-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta-etnologia (Tutkimus: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63731#)

Musiikkikoulutuksen on tutkittu vaikuttavan ehkäisevästi epilepsian pitkäkestoisiin haittavaikutuksiin: https://findanexpert.unimelb.edu.au/scholarlywork/1395449-music-training-is-neuroprotective-for-verbal-cognition-in-focal-epilepsy

Musiikki toipumisen ja kuntoutuksen tukena

Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan laulettu musiikki edistää tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöstä toipumista: https://www.aivoliitto.fi/ajankohtaista/laulettu-musiikki-edistaa-tehokkaasti-aivoverenkiertohairiosta-toipumista/

Musiikin kuuntelu edistää aivojen toipumista ja kuntoutumista: https://yle.fi/uutiset/3-10086967

Musiikkiterapia edistää toiminnanohjauksen ja aivojen muovautuvuuden (neuroplastisuuden) kuntoutumista aivovamman jälkeen: https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/neu.2019.6413

Laulaminen edistää verbaalista oppimista ja muistin kuntoutumista sydänkohtauksesta toipumisessa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/300108/Leo_NYAS.pdf

Musiikin kuuntelu alentaa verenpainetta ja pulssia, vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta, lisää tyytyväisyyttä elämään, optimismia ja toivoa sekä lisää mielekkyyden kokemuksia sepelvaltimotautia sairastavilla: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0305735614536754

Elävä musiikki vähentää sairaaloiden lapsipotilaiden kivun ja stressin kokemuksia sekä alentaa pulssia: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0305735613499781

Useissa tutkimuksissa on havaittu musiikin vähentävän esimerkiksi leikkauksen jälkeistä, kroonista tai syöpään liittyvää kipua:

https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/319931/SLL372020_1843.pdf

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0107390

https://yle.fi/uutiset/3-8224000

https://yle.fi/uutiset/3-10267710

Musiikki yhteisöllisyyden lisääjänä sekä erityis- ja vähemmistöryhmien hyvinvoinnin lisääjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Musiikki lujittaa yhteenkuuluvaisuudentunnetta: Sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvien aivojen osien on huomattu reagoivan voimakkaasti myös musiikkiin. https://www.elakeliitto.fi/tekemista/musiikki/musiikin-hyvinvointivaikutukset

Musiikkityöpajatyöskentely vaikuttaa positiivisesti syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja aikuisten itsearvioituun työkykyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää kohderyhmää: vammaiset, maahanmuuttajat, mielenterveyspalveluiden asiakkaat sekä muut syrjäytymisvaarassa olevat (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät): https://helda.helsinki.fi/handle/10138/174364

Taiteen perusopetuksella ja erityisesti musiikkikasvatuksella voidaan edistää positiivisia sosiaalisia muutoksia Suomen saamelaisyhteisöiden keskuudessa: https://www.artsequal.fi/documents/14230/0/artsequal+-+2017+syksy+-+toolkit+-+kallio+-+verkkoon+-+2017+10+27.pdf/d6c02016-daa5-461c-8e21-99ee68f20f25

Etsivä kulttuurityö, eli yhteiskunnallisten sektoreiden (esimerkiksi koulutus, sosiaalitoimi, liikunta ja musiikkikasvatus) yhteistyössä toteutettava yleisötyö lisää osallistumista ja hyvinvointia ja sitä kautta vähentää syrjäytymisriskiä: https://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-etsiva-kulttuurityo-ennaltaehkaisee-syrjaytymista/1.5

Taiteen harrastamisella on todettu olevan tärkeä tehtävä syrjäytymisen ehkäisemisessä: https://sites.uniarts.fi/documents/14230/0/Saavutettavuus-+toimenpidesuositus+%28PDF%29/9143ee82-6222-433f-9538-0a91009c08ba

Musiikki työyhteisön resurssien vahvistajana

Taidetoiminta lisää inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia työpaikoilla: https://www.artsequal.fi/documents/14230/0/PB_ty%C3%B6hyvinvointi/a4ab1d7f-8e78-4174-893c-fbc6e6dbe728

Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisöissä: https://www.julkari.fi/handle/10024/137430