Jokaisen oikeus musiikkiin vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaa
Suomen musiikkineuvoston kärkitavoitteet eduskuntavaaleissa 2023
1. Koko kenttä kasvuun
Osoitetaan vähintään 1 % valtion budjetista taiteelle ja kulttuurille. Korvataan arpajaislain muutoksista johtuvat alan menetykset valtion budjettivaroista.
Musiikkiin satsattu julkinen raha kertyy korkojen kera takaisin talouskasvuna ja hyvinvointivaikutuksina.
Musiikkiala.fi-sivuston mukaan musiikkiala työllistää Suomessa noin 30 000 henkeä. Alan taloudellinen arvo vuonna 2021 oli 890 miljoonaa euroa, mikä yhä on noin 100 miljoonaa vähemmän kuin koronapandemiaa edeltäneenä vuonna 2019.
Noin 120 miljoonan euron lisäys valtion talousarvioon vaalikauden 2023–2027 aikana mahdollistaa musiikkialan elpymisen ja kasvun. Kestävimmät tulokset saavutetaan suunnitelmallisella, porrastetulla tasonostolla, esimerkiksi 30 miljoonaa euroa vuosittain OKM:n ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” -julkaisun toimenpide-ehdotuksen mukaisesti.
Riittävän, pitkäjänteisen ja joustavan rahoituksen takaaminen entistä laajemmalle kohderyhmälle takaa alalle työrauhan ja tukee uusien menestystarinoiden nousua.
• Vahvistetaan vapaan kentän ja välittävän portaan toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä instituutioiden kanssa. Tuetaan tuotantojen kiertämistä ja elinkaarten pidentämistä.
• Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa kohti mediaanituloa ja lisätään niiden määrää vähintään 600:aan.
• Taataan taiteen perusopetuksen valtakunnallinen saatavuus nostamalla rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla vuodessa.
• Rahoitetaan harrastustoiminnan hakevaa ja tukevaa toimintaa väestönosien osallisuuserojen pienentämiseksi.
Huomioidaan rahoituksen kohdentamisessa musiikkialan ekosysteemi koko moninaisuudessaan: yhdenvertainen pääsy musiikkiharrastuksen pariin, laadukas musiikkikasvatus ja -koulutus sekä vahva ammattimaisen musiikinharjoittamisen kenttä tukevat toisiaan ja yhdessä rakentavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta.
2. Freelancerien toimeentulon turva kuntoon
Lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että eri elinkeinoja ja ansaintatapoja kohdellaan tasapuolisesti. Niin yrittäjällä, palkansaajalla kuin apurahataiteilijalla on oltava oikeus sosiaaliturvaan kaikissa eri elämänvaiheissa.
Oikeus välttämättömään toimeentuloon on kirjattu perustuslakiin, mutta toteutuu nykyään vaihtelevasti työmarkkina-asemasta riippuen. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan muita toimialoja tiukempi kohtelu koronapandemian aikana nosti esiin ongelman laajuuden myös musiikkialalla.
Musiikkialan freelanceille on tyypillistä tulojen kertyminen samanaikaisesti tai vuorotellen eri työmarkkina-asemissa. Sosiaaliturvajärjestelmän on tunnistettava tämä normaalina osana työmarkkinoita ja käsiteltävä näitä tilanteita sujuvasti ja oikeudenmukaisesti.
• Varmistetaan, että kaikki työ kerryttää eläkettä ja siihen sidottua ansioturvaa, kuten työttömyysetuuksia. Edetään kohti yhdistelmävakuuttamista.
• Vahvistetaan freelancertyön erityispiirteiden tunnistamista TE-palveluissa ja muualla työvoimahallinnossa.
• Nostetaan vuosittain myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrää sataan vuodessa vastaamaan tarvetta.
3. Ruohonjuuritason ruokkiminen vahvistaa kaikkia
Huomioidaan hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa musiikkiharrastusten, -kasvatuksen ja -koulutuksen merkitys alan toimintaedellytysten pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä kulttuuri-, hyvinvointi- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset yli hallintoalarajojen.
Taataan kaikkien mahdollisuus oppia, harrastaa ja kokea musiikkia koko maassa, sukupuolesta, kulttuurisesta taustasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Musiikin tekeminen ja kokeminen tukee tutkitusti yksilön terveyttä ja kriisinsietokykyä. Taide ja kulttuuri on huomioitava kestävän elinvoiman lähteenä poikkihallinnollisesti sekä valtion, hyvinvointialueiden että kuntien tasolla.
Ammattimaisen musiikkialan kirjo ulottuu luomisesta esittämiseen ja näitä tukeviin sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tuotantorakenteisiin. Moni musiikin ammattilainen toimii samaan aikaan myös pedagogina tai harrastustoimintaa ohjaavassa roolissa. Musiikkikasvatuksen ja -harrastusten saavutettavuus tukee koko väestön hyvinvointia, elinikäistä oppimista ja luo leveän pohjan ammattiin tähtäävälle koulutukselle.
Viime vuosina tuki taide- ja kulttuurialan harrastusjärjestöille on alentunut. Tarjonta ja saavutettavuus ovat heikentyneet, osallistumismaksut kallistuneet. Harrastustoiminnassa työllistyvien määrä on kääntynyt laskuun. Myös taiteen perusopetuksen resurssit ovat heikentyneet, mikä heijastuu ennen pitkää myös ammattilaisten osaamistasoon.
Käännetään kierre positiiviseksi – ruokitaan hyvinvointia, työllisyyttä ja kulttuuriseen pääomaan nojaavaa kestävää kasvua.
Lisää tietoa Musiikkineuvoston tavoitteista: Musiikkipoliittinen ohjelma ”Musiikki kuuluu kaikille”
Teksti: Niilo Tarnanen, Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja
Suomen musiikkineuvosto 