Jokaisen ihmisen oikeus ilmaista itseään ja osallistua on Kansainvälisen musiikkineuvoston musiikkioikeuksien lähtökohta. Musiikkioikeudet eivät koskaan ole olleet ajankohtaisemmat.
Musiikkioikeudet
Jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus
– ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin
– oppia musiikin ilmaisuja ja taitoja sekä
– osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.
Musiikin tekijällä ja esittäjällä on oikeus
– asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa sekä
– saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.
Ensimmäiset kolme kohtaa koskevat ilmaisunvapautta ja osallisuutta musiikkitoiminnassa, ja jälkimmäisten kohteena ovat musiikin tekijöiden ja esittäjien oikeudet ja toimintaedellytykset. Musiikkioikeudet ovat hyvä ohjenuora Suomen musiikkielämälle ja päättäjille.
Musiikkioikeudet pohjautuvat Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen* (1948), Kansainvälisen kirjailijoiden sananvapausjärjestö PEN:n peruskirjaan** (1948) ja yleissopimukseen lasten oikeuksista*** (1989).
Musiikkioikeudet maailmassa
Kansainvälinen musiikkineuvosto pyrkii edistämään musiikkioikeuksia maailmanlaajuisesti. Oikeuksien toteutuminen vaihtelee eri puolilla maailmaa, ja joissakin maissa esimerkiksi ilmaisunvapaus on perustavanlaatuisesti uhattuna.
Marraskuun lopulla 2015 Kansainvälinen musiikkineuvosto tuomitsi terrori-iskut, jotka ovat tilastojen mukaan kymmenkertaistuneet maailmanlaajuisesti vuodesta 2000. Erityisesti neuvosto kiinnitti huomiota iskujen kohdistumiseen musiikkitilaisuuteen Bataclan-klubilla Pariisissa. Kyseessä oli paitsi valtava inhimillinen tragedia, samalla myös musiikkioikeuksien äärimmäinen loukkaus.
Musiikkioikeuksia tuodaan esiin myös palkitsemalla niitä ansiokkaasti edistäneitä tahoja. Vuoden 2015 musiikkioikeuspalkinnon (Music Rights Award 2015) Kansainvälinen musiikkineuvosto myönsi libanonilaiselle Fayha Choir -kuorolle merkittävästä työstään syyrialaisten pakolaislasten kanssa. Raadin puheenjohtaja Gary Ingle kirjoitti, että Fayha-kuoro on kaikkea sitä, mikä on hyvää ja kunnioitettavaa musiikissa ja musiikkioikeuksissa maailmanlaajuisesti. Palkinto jaettiin 11. marraskuuta Visa For Music -tapahtuman yhteydessä Rabatissa, Marokossa.
Musiikkioikeudet Suomessa
Suomi on jälkiteollinen demokratia, jossa kulttuurilla ja musiikilla sen osana on keskeinen asema ja rooli yhteiskunnassa. Suomen tunnettuus musiikkimaana perustuu muun muassa kehuttuun musiikkikoulutusjärjestelmään, vahvaan orkesterikulttuuriin ja musiikin harrastustoimintaan sekä maineikkaisiin säveltäjiin ja kapellimestareihin. Vaikka monet isot ongelmat ovat suomalaisen yhteiskunnan haasteina, voidaan ajatella, että musiikkioikeudet toteutuvat meillä verrattain hyvin.
Suomen musiikkineuvosto julkaisi keväällä 2015 musiikkipoliittisen ohjelman Oikeus musiikkiin. Dokumentti sisältää suomalaisen musiikkialan kannanottoja siitä, miten musiikkioikeuksia pitäisi Suomessa käytännössä toteuttaa ja edistää. Niilläkin musiikkielämän alueilla, joilla on saavutettu onnistumisia ja menestystä, on vielä paljon tekemistä. Musiikkioikeuksien toteutumista voidaan tarkastella esimerkiksi alueellisesti tai eri kieliryhmien näkökulmasta; toteutuvatko kaikkien oikeudet yhtä lailla, vai olisiko tarpeen kiinnittää huomiota esimerkiksi vähemmistöjen asemaan musiikkielämässä?
Miten Suomessa toteutuvat maahanmuuttajien ja pakolaisten musiikkioikeudet? Olemmeko hyödyntäneet musiikin voiman kotouttamisessa? Voisiko musiikki olla alueellinen vetovoimatekijä? Onko musiikin hyvinvointivaikutusten arvo ymmärretty? Miten lapset pääsevät osalliseksi musiikista ja musiikkikasvatuksesta eri puolilla Suomea? Miten musiikkioikeudet toteutuvat digitaalisessa ympäristössä?
Musiikki liikuttaa, luo tunnelmaa ja yhdistää. Se myös työllistää, tuottaa hyvinvointia ja vie suomalaista kulttuuria maailmalle. Suomen musiikkineuvoston tärkein tehtävä on edistää musiikkioikeuksien toteutumista kaikkialla Suomessa ja kaikkien Suomessa asuvien osalta.
_____________
* Ihmisoikeudet
Ihmisoikeuksien julistuksen 22. artiklan mukaan jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
23. artiklassa määritellään oikeus työhön, kohtuulliseen ja riittävään palkkaan sekä oikeudenmukaisiin työehtoihin.
Julistuksen 27. artikla turvaa jokaiselle oikeuden vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja nauttia taiteista. Artiklan 2. kohdan mukaan jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
** PEN:n peruskirja
PEN:n peruskirjan mukaan taideteokset on jätettävä koskemattomiksi kaikissa olosuhteissa ja erityisesti sodan aikana, sillä taide on koko ihmiskunnan yhteistä perintöä. PEN puolustaa ajatusten esteetöntä kulkua kansalaisten sekä eri kansakuntien kesken, ja sen jäsenet sitoutuvat vastustamaan kaikkea ilmaisun vapauden tukahduttamista ja sensuuria. Hallitusten, johtavien elinten ja laitosten vapaa arvostelu on välttämätöntä maailman kehittymiselle kohti hyvin organisoitua poliittista ja taloudellista järjestystä.
*** Lapsen oikeudet
Yleissopimuksen 29. artiklassa todetaan, että ”…lapsen koulutuksen tulee pyrkiä … lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen”.
Artiklassa 31 sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin sekä sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään näitä oikeuksia kannustaen sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.
Suomen musiikkineuvosto 