Koonnut Hanna Isolammi
Musiikki vaikuttaa tutkitusti ihmisen kehitykseen, tunteisiin, hyvinvointiin sekä mielen ja kehon terveyteen monella tavalla ja tasolla. Lääketieteellistä hoitoa täydentävänä terapiana musiikki on tutkimusten mukaan muun muassa parantanut syöpä-, dementia- ja masennuspotilaiden ahdistusta, mielialaa ja elämänlaatua, lieventänyt kivun kokemusta, laskenut verenpainetta ja edistänyt kuntoutumista. Nykytutkimuksen valossa musiikkia pidetäänkin lupaavana oheisterapiana sekä pitkäaikaissairailla että esimerkiksi leikkauksesta, aivohalvauksesta tai sydänkohtauksesta toipuvilla.
Musiikista voi tutkimusten mukaan olla hyötyä sairauksien hoidon lisäksi myös niiden ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi lapsuuden musiikkiharrastus saattaa suojata aivoja ikääntymiseltä vielä vanhuudessakin. Ennenaikaisesti syntyneiden keskosten hoidossa elävästä musiikista on myös saatu paljon positiivista näyttöä: muun muassa keskosten veren happisaturaatio on lisääntynyt ja pulssi rauhoittunut. Musiikkiterapiaa on käytetty tutkimusten mukaan menestyksekkäästi erilaisten neurokognitiivisten häiriöiden, kuten autismin, tarkkaavaisuus-, luki-, oppimis- ja käyttäytymisen häiriöiden kuntoutuksessa.
Useissa toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa on todettu musiikin kuuntelun ja etenkin sen soittamisen tai laulamisen tukevan aivojen kehitystä. Pitkäaikainen ja systemaattinen musiikkiharrastus muokkaa aivojen rakennetta ja edistää muun muassa kielenkehitystä, matemaattista päättelykykyä, avaruudellista hahmotusta, empatiakykyä, keskittymisen ja ongelmanratkaisun taitoja sekä muistia. Muutokset liittyvät tutkimusten mukaan pitkäaikaiseen harjoitteluun eivätkä yksilökohtaisiin eroihin.
Musiikkitoiminnasta on tutkittu olevan hyötyä myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä esimerkiksi vanhusten, nuorten ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nämä hyödyt perustuvat musiikkitoiminnan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vahvistavan luonteen lisäksi myös siihen, että musiikki aktivoi laajasti eri aivoalueita – sekä musiikkia kuunneltaessa että itse musisoitaessa.
Yllä mainittuja musiikin vaikutuksia on tarkasteltu niin lääketieteen, psykologian, kasvatustieteen, kuin monien muidenkin tieteenalojen piirissä erityisesti 2000-luvulta lähtien. Suomessa tehtävä monitieteinen tutkimus musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on saanut paljon tunnustusta maailmanlaajuisesti. Erityisesti Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoissa on tehty uraauurtavia tutkimuksia.
Seuraavaan listaan on kerätty tutkimuksia, raportteja, selvityksiä ja artikkeleita musiikin moninaisista vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.
Lue lisää musiikin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista yleisesti:
Tutkimuksiin perustuva yleistajuinen ja tiivis artikkeli musiikin fysiologisista, psyykkisistä, kognitiivisista, terapeuttisista ja sosiaalisista vaikutuksista: https://selkakanava.fi/sites/default/files/hyvaselka3-16_20-21.pdf
Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimiston yli 900 tutkimusjulkaisua kattava raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista: https://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019
Suomen poikkisektorinen kulttuurihyvinvointityö sai merkittävän tunnustuksen – pohdintaa WHO:n raportin pohjalta suomeksi: https://blogit.uniarts.fi/kirjoitus/nakokulmia-whon-taidetta-ja-terveytta-kasittelevaan-raporttiin/
Katsaus joka kokoaa yhteen ja jäsentää erilaisia tutkimusnäkökulmia liittyen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166166.pdf
Taideyliopiston koordinoiman ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ArtsEqual-hankkeen puitteissa julkaistu katsaus, joka kerää yhteen tutkimustietoa taiteen ja kulttuurin moninaisista vaikutuksista ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin (ladattavissa ilmaiseksi): https://julkaisumyynti.turkuamk.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&groupID=269&action=viewPromotion&itemcode=9789522166159
ArtsEqual-hankkeen puitteissa tehtyjä tutkimuksia ja toimenpidesuosituksia: https://www.artsequal.fi/fi/tulokset
Lääketieteellinen tutkimuksiin perustuva katsaus siitä, millä kaikilla tavoilla musiikki vaikuttaa terveyteen: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/318818/SLL212019_1348.pdf
Musiikin ja hyvinvoinnin yhteyksiä aivotutkimuksen, musiikkiterapian, oppimisen ja lahjakkuuden näkökulmista: https://journal.fi/tt/article/view/2420/2250
Eläkeliiton yleistajuinen tutkimuslähteisiin perustuva kooste musiikin hyvinvointivaikutuksista: https://www.elakeliitto.fi/tekemista/musiikki/musiikin-hyvinvointivaikutukset
Tunnevaikutusten ohella musiikilla on kognitiivista ja motorista toimintaa aktivoiva vaikutus: https://jyunity.fi/ajattelijat/musiikki-arjen-tunnetyokalu/
Musiikkiterapiasta on hyötyä aikuisten, lasten ja nuorten psykiatriassa, geriatriassa, lastenneurologiassa sekä riippuvuushoidossa: https://www.musiikkiterapia.net/index.php/mita-musiikkiterapia/musiikkiterapia-eri-asiakasryhmille
Yleistajuisia artikkeleita musiikin vaikutuksesta aivoihin ja hyvinvointiin:
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/musiikki_tehoaa_kuin_laake
https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/tutkimustuloksia
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet
https://yle.fi/uutiset/3-5436017
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/musiikki-ottaa-aivoonvoiko-musiikki-auttaa-keskittymaan
Musiikin merkityksestä lapsen ja nuoren kehitykselle sekä elinikäiselle oppimiselle
Sitran tutkimuksiin perustuva kooste taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen: https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksista-oppimiseen/
Musiikilla on muun muassa vaikutusta lapsen aivojen kehitykseen ja turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiseen: https://rondolehti.fi/rondo-lehti/encore/musiikki-on-megavitamiinia-aivoille/
Varhaiset musiikkikokemukset vaikuttavat laaja-alaisesti kognitiiviseen kehitykseen: https://www.pnas.org/content/early/2016/04/20/1603984113.full
Pitkittäistutkimus osoittaa, että musiikkileikkikouluun osallistuminen varhaislapsuudessa edistää äänten erottelykykyä ja sitä kautta kielellisiä valmiuksia: https://www.nature.com/articles/s41598-019-47467-z
Musiikin kuuntelu on merkittävä ja monipuolinen tunteiden säätelyn väline murrosikäisillä nuorilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13403# ja https://yle.fi/uutiset/3-6377567
Musiikkiterapiasta on apua nuorten syrjäytymisen torjumisessa: https://yle.fi/uutiset/3-9349713 ja https://yle.fi/uutiset/3-7333569
Elävän musiikin on osoitettu vaikuttavan edullisesti keskosten happisaturaatioon ja sydämen lyöntitiheyteen: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38138# ja https://yle.fi/uutiset/3-6166873
Musiikin menetelmät edistävät vieraiden kielten oppimista: https://yle.fi/uutiset/3-8592607
Musiikki ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Vapaa-ajan musiikkitoiminta edistää ikääntymiseen liittyvistä neurologisista sairauksista, kuten Alzheimerin taudista kuntoutumista ja sydänkohtauksesta toipumista: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877065717300465?via%3Dihub
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009169/
Aihepiiriä on Suomessa tutkinut erityisesti Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian laitoksen apulaisprofessori Teppo Särkämö: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/teppo-s%C3%A4rk%C3%A4m%C3%B6/publications/
Musiikkiharrastus aktivoi aivoja ja kehittää monipuolisesti:
Useat toisistaan riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikin pitkäjänteinen opiskelu on yhteydessä keskimääräistä parempiin havainnointi- ja kognitiivisiin taitoihin: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2019.01704/full
Musiikin pitkäjänteinen opiskelu tukee kaikkea muuta opiskelua ja edistää muun muassa kielenkehitystä, matemaattista päättelykykyä, avaruudellista hahmotusta, empatiakykyä, yhteistyötaitoja, stressin ja paineen hallintaa, keskittymisen ja ongelmanratkaisun taitoja sekä muistia. Vaikutukset liittyvät nimenomaan pitkäaikaiseen harrastamiseen, eivät yksilökohtaisiin eroihin. Vaikutukset ovat suurempia lapsilla, mutta myös aikuisiässä aloitetulla musiikkiharrastuksella on samoja vaikutuksia:
https://www.pbs.org/parents/thrive/the-benefits-of-music-education
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/musiikkiharrastus-muokkaa-aivoja/
Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kuorolaulaminen kehittää yhteistyötaitoja: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/02/17-5-2019-fm-pirjo-nenola-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta-etnologia (Tutkimus: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63731#)
Musiikkikoulutuksen on tutkittu vaikuttavan ehkäisevästi epilepsian pitkäkestoisiin haittavaikutuksiin: https://findanexpert.unimelb.edu.au/scholarlywork/1395449-music-training-is-neuroprotective-for-verbal-cognition-in-focal-epilepsy
Musiikki toipumisen ja kuntoutuksen tukena
Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan laulettu musiikki edistää tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöstä toipumista: https://www.aivoliitto.fi/ajankohtaista/laulettu-musiikki-edistaa-tehokkaasti-aivoverenkiertohairiosta-toipumista/
Musiikin kuuntelu edistää aivojen toipumista ja kuntoutumista: https://yle.fi/uutiset/3-10086967
Musiikkiterapia edistää toiminnanohjauksen ja aivojen muovautuvuuden (neuroplastisuuden) kuntoutumista aivovamman jälkeen: https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/neu.2019.6413
Laulaminen edistää verbaalista oppimista ja muistin kuntoutumista sydänkohtauksesta toipumisessa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/300108/Leo_NYAS.pdf
Musiikin kuuntelu alentaa verenpainetta ja pulssia, vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta, lisää tyytyväisyyttä elämään, optimismia ja toivoa sekä lisää mielekkyyden kokemuksia sepelvaltimotautia sairastavilla: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0305735614536754
Elävä musiikki vähentää sairaaloiden lapsipotilaiden kivun ja stressin kokemuksia sekä alentaa pulssia: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0305735613499781
Useissa tutkimuksissa on havaittu musiikin vähentävän esimerkiksi leikkauksen jälkeistä, kroonista tai syöpään liittyvää kipua:
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0107390
https://yle.fi/uutiset/3-8224000
https://yle.fi/uutiset/3-10267710
Musiikki yhteisöllisyyden lisääjänä sekä erityis- ja vähemmistöryhmien hyvinvoinnin lisääjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä
Musiikki lujittaa yhteenkuuluvaisuudentunnetta: Sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvien aivojen osien on huomattu reagoivan voimakkaasti myös musiikkiin. https://www.elakeliitto.fi/tekemista/musiikki/musiikin-hyvinvointivaikutukset
Musiikkityöpajatyöskentely vaikuttaa positiivisesti syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja aikuisten itsearvioituun työkykyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää kohderyhmää: vammaiset, maahanmuuttajat, mielenterveyspalveluiden asiakkaat sekä muut syrjäytymisvaarassa olevat (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät): https://helda.helsinki.fi/handle/10138/174364
Taiteen perusopetuksella ja erityisesti musiikkikasvatuksella voidaan edistää positiivisia sosiaalisia muutoksia Suomen saamelaisyhteisöiden keskuudessa: https://www.artsequal.fi/documents/14230/0/artsequal+-+2017+syksy+-+toolkit+-+kallio+-+verkkoon+-+2017+10+27.pdf/d6c02016-daa5-461c-8e21-99ee68f20f25
Etsivä kulttuurityö, eli yhteiskunnallisten sektoreiden (esimerkiksi koulutus, sosiaalitoimi, liikunta ja musiikkikasvatus) yhteistyössä toteutettava yleisötyö lisää osallistumista ja hyvinvointia ja sitä kautta vähentää syrjäytymisriskiä: https://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-etsiva-kulttuurityo-ennaltaehkaisee-syrjaytymista/1.5
Taiteen harrastamisella on todettu olevan tärkeä tehtävä syrjäytymisen ehkäisemisessä: https://sites.uniarts.fi/documents/14230/0/Saavutettavuus-+toimenpidesuositus+%28PDF%29/9143ee82-6222-433f-9538-0a91009c08ba
Musiikki työyhteisön resurssien vahvistajana
Taidetoiminta lisää inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia työpaikoilla: https://www.artsequal.fi/documents/14230/0/PB_ty%C3%B6hyvinvointi/a4ab1d7f-8e78-4174-893c-fbc6e6dbe728
Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisöissä: https://www.julkari.fi/handle/10024/137430
Suomen musiikkineuvosto 