SUOMEN MUSIIKKINEUVOSTON TERVEISET KULTTUURIPOLIITTISEN SELONTEON VALMISTELUUN
Suomen musiikkineuvosto kehottaa huomioimaan musiikkielämän kokonaisuutena kulttuuripoliittista selontekoa laatiessa. Musiikin ekosysteemiä on tätä varten tarkasteltava ensinnäkin harrastajista koulutuksen kautta ammattilaisiin ulottuvana katkeamattomana ketjuna. Toisekseen musiikkielämän toimintaedellytyksiä ja niiden vaikutuksia on lähestyttävä politiikan kaikkien sektoreiden näkökulmista.
I MUSISOIVAT LAPSET JA NUORET OVAT KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN KIVIJALKA
Lasten ja nuorten aktiivinen toimijuus kulttuurin saralla sekä oikeus oppia kulttuurin, mukaan lukien musiikin perustaitoja, on taattava kulttuuripoliittisessa selonteossa. Musiikin soittaminen ja kuuntelu vaikuttavat tutkitusti aivojen kehitykseen, mikä kannattaa valjastaa koko ikäluokan hyväksi. Lisäksi koulutusjatkumo harrastajista ammattilaisuuteen on turvattava.
Kulttuurialan kestävän kasvun edellytyksenä on osaajien kriittinen massa. Väestöltään vanhenevassa maassa yhtään nuorta ei ole varaa hukata, vaan väestöryhmien osallistumiseroja on tasattava.
1. Musiikkikasvatus tukemaan lasten ja nuorten elämää
Koko ikäluokan läpäisevän musiikkikasvatuksen asemaa varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on vahvistettava sekä määrärahoista ja koulutettujen opettajien riittävyydestä huolehdittava.
Varhaisiän musiikkikasvatus edistää monin tavoin lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Kulttuuripoliittisessa selonteossa on huomioitava musiikkikasvatuksen saavutettavuus koko ikäluokalle sekä sitä edistävien yhteistyömuotojen vahvistaminen. Laadukkaan musiikkikasvatuksen takaaminen lasten eri kasvuvaiheisiin vaatii lisäpanostusta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitukseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen. Lisäksi on varmistettava, että tulevien musiikkipedagogien, lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja musiikin aineenopettajien koulutuksessa ei jouduta tinkimään musiikkikasvatuksen määrästä ja laadusta.
Musiikin saavutettavuutta ja taiteen kokemisen mahdollisuuksia voidaan lisätä esimerkiksi päiväkotimuskaritoiminnan lisäämisellä sekä Taidetestaajat-hankkeen vakiinnuttamisella. Samoin tukemalla vierailukonserttien järjestämistä päiväkoteihin ja kouluihin sekä takaamalla vähintään yksi vuosittainen konsertti mahdollistetaan musiikkikokemusten piiriin pääsy lapsille ja nuorille.
2. Jokaiselle mahdollisuus musiikkiharrastukseen taustasta riippumatta
Musiikin harrastamisen vaikutukset hyvinvointiin sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksiin on tunnistettava. Lisäksi harrastustoiminnan saavutettavuus on turvattava myös erilaisissa väestöryhmissä, mikä edellyttää osallistumiseroja kaventavien toimien lisäämistä.
Musiikkiharrastuksella voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota turvallisia aikuiskontakteja, mistä on hyötyä jokaisen lapsen kasvulle, ei vain tuleville ammattimuusikoille. Musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen sekä harrastusten järjestäjien välistä yhteistyötä tukemalla ja kehittämällä voidaan maksimoida musiikin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat hyvinvointi- ja oppimisvaikutukset ja vahvistaa identiteetin ja yhteisön kehitystä.
Vaikka harrastamisen Suomen mallilla on pyritty madaltamaan harrastusten pariin pääsemisen kynnystä, niin usein sen kautta harrastuksen ovat löytäneet jo valmiiksi harrastusten piirissä olevat lapset. Mallia on kehitettävä edelleen niin, että harrastusten saavutettavuus erilaisissa väestöryhmissä aidosti paranee. Samalla on huolehdittava täydentävistä toimista niiden nuorten osallistamiseksi, jotka eivät syystä tai toisesta päädy taiteen perusopetuksen tai harrastamisen Suomen mallin piiriin.
Esimerkiksi nuorisotyön, musiikkiopistojen ja koulujen välisellä yhteistyöllä voidaan mahdollistaa lasten ja nuorten sekä musiikin ammattilaisten kohtaaminen paikoissa, joissa nuoret ovat jo valmiiksi, kuten nuorisotaloilla.
Selonteossa on myös huomioitava, että tarjolla olevat yhteistyötahot voivat vaihdella alueellisesti, esimerkiksi pienillä paikkakunnilla kirkkomuusikoiden ammattitaidon hyödyntäminen voi olla ratkaisevaa.
Kuntatasolla on kiinnitettävä lisäksi huomio harrastustilojen saatavuuteen ja kustannusten tukemiseen.
3. Laulaminen kansalaistaitona medioituvassa maailmassa
Lasten laulamisen merkitys tulee tunnistaa ja laulamisen mahdollisuuksia lisätä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä iltapäiväkerhoissa matalan kynnyksen harrastustoiminnalla.
Selonteossa on syytä kiinnittää huomio siihen yksityiskohtaan, että lasten laulaminen on vähentynyt viime vuosina. Laulaminen on kaikkien saavutettavissa oleva perustaito, joka mahdollistaa aktiivisen musiikin tekemisen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa ilman välinehankintoja. Ajassa, jossa virheettömiksi viilatut äänitteet leviävät vaivatta somessa, kynnys arkiseen laulamiseen saattaa nousta tarpeettoman korkeaksi.
Opetussuunnitelmissa ei ole toistaiseksi tunnistettu laulamisen merkitystä oppimisen tukena, yhteisöllisyyden rakentajana tai itseilmaisun välineenä. Tämä edellyttäisi tietoisuutta laulamisen merkityksestä ja vaikutuksista, mihin esimerkiksi Pohjoismaisissa hankkeissa on kiinnitetty huomiota: 1) Norjassa Krafttak for sang -hankkeen (https://www.krafttakforsang.no) avulla on saatu koko maa tietoiseksi laulun merkityksestä, ja 2) Ruotsissa taas Sjungande barn -hankkeen (https://www.sjungandebarn.se/) puitteissa on tutkittu, kuinka 15 minuutin lisäys laulua koulupäiviin vaikuttaa lapsiin.
Lasten laulamista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä iltapäiväkerhoissa voidaan tukea lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintaa edistävien toimintamallien leviämistä koko maahan. Esimerkkinä tällaisesta toimintamallista Suomessa on MunKuoro/MinKör-verkosto (https://munkuoro.fi/), joka tarjoaa materiaalia, koulutusta ja tukea lauluharrastuksen aloittamiseen koulujen ja musiikkiyhdistysten piirissä.
4. Tulevaisuuskestävästä koulutusjatkumosta huolehdittava
Eri taiteen alojen laadukkaiden ja yksilöllisten, elinikäisten opintopolkujen yhdenvertainen saavutettavuus kunkin taiteen erityispiirteet huomioon ottaen on turvattava kulttuuripoliittisessa selonteossa. Lisäksi on kiinnitettävä huomio siihen, että turvataan taiteen perusopetuksen, toisen asteen, korkea-asteen ja vapaan sivistystyön olemassa olevien oppimispolkujen jatkuvuus myös rakenteita uudistettaessa.
Musiikkioppilaitosten valtakunnallisesti kattava verkosto on luonut pohjan suomalaisen musiikkikulttuurin nousulle vuosikymmenten ajan kouluttamalla tulevia kulttuuritoimijoita tekijän ja kokijan rooleihin. Alueellisista eroista huolimatta musiikkia on voinut opiskella tavoitteellisesti ammattitaitoisten opettajien johdolla.
Musiikkikoulutuksen toimijat ovat linjanneet tulevaisuuskestävän koulutuksen periaatteita Musiikkikoulutuksen visio 2030:ssa. Huomion kohteena ovat muun muassa digitaalisuuden, ekologisen kestävyyden, alueellisuuden ja inkluusion teemat, ja visio tarjoaakin hyvän lähtökohdan koulutusjatkumon kestävälle kehittämiselle sekä suomalaisen musiikki-ihmeen säilymiselle myös tulevaisuudessa.
Kuntien sitoutuneisuus musiikin koulutustoiminnan järjestämiseen ja rahoittamiseen vaihtelee huomattavasti, mihin selonteossa on kiinnitettävä huomio, jotta alueellinen ja eri väestöryhmien yhdenvertaisuus koulutukseen hakeutumisessa ja pääsyssä voidaan toteuttaa. Väestön vanhetessa jokainen nuori tarvitaan mukaan taustasta riippumatta.
5. Painotetun opetuksen hyödyt säteilevät laajalle
Selonteossa on turvattava painotetun opetuksen järjestäminen kautta maan. Painotetun opetuksen osuutta tulee lisätä etenkin niissä kouluissa, joissa on erityisen tuen tarvetta, maahanmuuttajataustaisia tai sosioekonomisesti heikosta asemasta tulevia oppilaita.
Peruskoulun ja lukion painotettu opetus tarjoaa motivoituneille lapsille ja nuorille oppimisyhteisön, jossa toteuttaa itseään. Musiikin painotetun opetuksen hyödyt eivät koske kuitenkaan vain sen piirissä olevia oppilaita, vaan säteilevät laajemmin koko kouluyhteisön toimintaan, esimerkiksi yhteisten produktioiden muodossa. Painotettua opetusta tarjoaviin kouluihin on myös helppo rekrytoida ammattitaitoisten, toisiaan täydentävien opettajien kollegio, jonka osaaminen on hyödyksi myös paikallisyhteisölle koulun ulkopuolella.
Painotetun opetuksen järjestäminen ei ole kalliimpaa muuhun opetukseen verrattuna, mutta sen osaksi pääseminen voi toimia reittinä tavoitteellisen musiikinopiskelun pariin myös sellaisten perheiden lapsille, joilla ei ole varaa koulun ulkopuolella järjestettävään harrastustoimintaan.
II KULTTUURISTA HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA KOKO SUOMEEN
Kulttuurialan merkitys taloudelle ja työllisyydelle sekä henkiselle huoltovarmuudelle tuli näkyviin viimeistään koronapandemian myötä. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset kannattaa valjastaa koko vanhenevan ja moninaistuvan väestön hyväksi. Oppilaitokset ja harrastusyhteisöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ammattimaiselle kulttuuritoiminnalle erityisesti pienillä paikkakunnilla.
Samaan aikaan ilmastonmuutos ja luontokato haastavat ottamaan irti enemmän vähemmästä. Kulttuuriala voi olla kestävän talouskasvun sekä kokonaisvaltaisen ekososiaalisen sivistyksen lähde. On siis moninkertaiset syyt tehdä resurssiviisasta kulttuuripolitiikkaa ympäri maan!
1. Tuodaan kulttuuri kaikkien luo kiertueiden, festivaalien ja yhteistyön avulla
Taataan kulttuurin alueellinen saatavuus ja saavutettavuus tukemalla instituutioiden ja vapaan kentän yhteistyötä, tuotantojen kiertämistä ja elinkaarien pidentämistä sekä festivaalien järjestämistä.
Musiikkineuvosto kannattaa ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” -raportin toimenpide-ehdotusta kehittää instituutioiden ja taiteen vapaan kentän monipuolista yhteistyötä vahvistavia, esityksien ja tuotantojen kiertämistä auttavia ja elinkaaria pidentäviä rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä.
Kiertuetoiminnalla voidaan varmistaa kulttuuripalvelujen monipuolisuus myös niillä paikkakunnilla, millä väestöpohja ei ole riittävä kattavien omien instituutioiden ylläpitoon. Kerran harjoitetun esityksen tai tuotannon toistaminen useille yleisöille on fiksua henkilöstöresurssien käyttöä, ja myös itse esitykset hioutuvat elinkaarien pidentyessä. Toimivat kiertuerakenteet Suomessa mahdollistavat myös kansainvälisten artistien kiertämisen ja edistävät näin kulttuurivaihtoa.
Pientenkin paikkakuntien kulttuurielämää ja sen myötä taloutta sekä veto- ja pitovoimaa voidaan vahvistaa myös ympärivuotisella klubi- ja konserttituella. Tämä lujittaa myös kiertämisen rakenteita. Lisäksi festivaalit on hyvä huomioida keinona jalkauttaa kulttuuria ympäri maan ja edistää taiteen vapaan kentän työllisyyttä.
2. Resurssiviisas yhteistyö lisää kestävän kasvun mahdollisuuksia kulttuurin kentällä
Ohjataan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita yhteistyöhön tilojen hyödyntämisessä sekä muussa kestävyystyössä.
Niin suurilla kuin pienilläkin paikkakunnilla on todennäköisesti vajaakäytöllä olevia tiloja, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi muusikoiden työ- ja harjoittelutiloina. Kaikki voittavat, kun samojen seinien sisällä työllistyy entistä suurempi joukko musiikin ammattilaisia ja tuotetaan enemmän ja useammanlaista taidetta.
Resurssien viisas käyttö on muutenkin keskeistä kehitettäessä alan rakenteita ja toimintatapoja eri kestävyysnäkökulmat paremmin huomioivaan suuntaan. Esimerkiksi hyvin suunniteltu kiertueiden logistiikka vähentää yksittäisen esityksen hiilijalanjälkeä.
Selonteossa tulee huomioida taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristökestävyyden näkökulmat ja tukea taide- ja kulttuurialojen oma-aloitteista kestävyystyötä, josta Kestävän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -verkosto on hyvä esimerkki.
3. Kulttuurikansa voi hyvin ja säästää sotekuluissa
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista on varattava oma momenttinsa hyvinvointialueiden kulujen kasvua ennaltaehkäisevälle kulttuurityölle. Lisäksi kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimusta on tuettava.
Kulttuurin hyvinvointivaikutukset on huomioitava selonteossa myös aikuisväestön osalta.
Musiikin hyvinvointivaikutukset yksilölle lähtökohdista riippumatta ovat laajat ulottuen tunne-elämästä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja elämänlaatuun. Kuntoutuksessa osataan jo hyödyntää musiikkiterapiaa, mutta sairauksien ennaltaehkäisyssä musiikkitoiminnassa on yhä hyödyntämätöntä potentiaalia.
Keinoja vahvistaa musiikin hyvinvointivaikutuksia ovat muun muassa ikärajattomien tapahtumien tukeminen, aikuisten ja ikäihmisten harrastusmahdollisuuksien tukeminen, huolehtiminen kirjastojen äänitteiden, nuottien, verkkomateriaalin ja musiikkikirjallisuuden monipuolisuudesta ja saatavuudesta.
4. Satsataan aikuisväestön kulttuuriharrastuksiin ja elinikäiseen oppimiseen
Taataan aikuisväestölle ja ikääntyneille mahdollisuus harrastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen kulttuurin parissa. Tunnistetaan eri-ikäisten yhdessä harrastamisen potentiaali yhteiskunnan koheesiota tukevana voimana. Turvataan vapaan sivistystyön rahoitus.
Käsitys aikuisten harrastamisesta saattaa olla kapea: kyse ei ole vain sosioekonomisesti korkeassa asemassa olevista harrastajista tai tavoitteellisesta toiminnasta. Taiteen perusopetuksen tarjoaminen myös aikuisille on yksi keino turvata opetussuunnitelman toteutuminen ja riittävät ryhmäkoot musiikkioppilaitoksissa syntyvyyden laskiessa. Monipuoliset vapaa-ajanvieton mahdollisuudet ovat myös alueellinen veto- ja pitovoimatekijä.
Musiikin harrastaminen ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä, minkä vuoksi harrastustoimintaa ja siihen liittyviä toimintamalleja on syytä lisätä myös vanhempien ikäluokkien keskuudessa.
III TAITEEN MONINAISUUS ON VIENTIVALTTI
Taide vahvistaa hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta sekä lisää osallisuutta, millä voidaan vaikuttaa myös demokratiakehitykseen. Suomessa on turvattava mahdollisuus tehdä ja kokea monipuolista taidetta.
Kulttuuri on lisäksi vahva vientiala, jonka menestys perustuu aineettoman pääoman kasvuun. Ruohonjuuritason monimuotoisuudella taataan se, että uutta taidetta voi syntyä jatkuvasti, mikä antaa puolestaan mahdollisuuden myös kansainvälisiin läpimurtoihin.
1. Monimuotoiselle kentälle monikanavaiset rahoitusmallit
Vahvistetaan ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” -raportin mukaisesti sellaisten kulttuurin alojen toimintaedellytyksiä, joilta puuttuvat valtionosuusjärjestelmän kaltaiset rakenteet. Mahdollistetaan taide- ja kulttuurialojen tukeminen osana elinkeinopoliittisia palveluita ja tukia. Turvataan samanaikaisesti jo olemassa olevien rakenteiden jatkuvuus.
Erityisesti vapaan kentän toimintaedellytysten vahvistamiseen on kiinnitettävä selonteossa huomiota taiteen laaja-alaisen kehityksen varmistamiseksi. Kentän monimuotoisuuden vuoksi sillä on moninaisia tarpeita, joita on vahvistettava erilaisin rahoitusinstrumentein.
Elinkeinopoliittiset ja markkinavetoista kasvua ruokkivat toimenpiteet voivat tarkoittaa Business Finland -tyyppisten instrumenttien tukiehtojen tarkastelun lisäksi myös verotuksellisia muutoksia, kuten perhejuhlien musiikkiesitysten tuomista kotitalousvähennyksen piiriin ja tapahtumien pääsymaksujen pitämistä alennetussa verokannassa.
Musiikkineuvosto huomauttaa, että valtion tukitoiminnan laajentaminen edellyttää määrärahalisäyksiä – uusia avauksia ei tule rahoittaa nykyisiltä tuensaajilta leikkaamalla.
Myös olemassa olevien järjestelmien kattavuutta tulee kasvattaa osana kulttuurialan kasvupakettia. Esimerkiksi apurahavuosien lisääminen vähintään sadalla laajentaisi apurahan turvin kulloinkin työskentelevien taiteilijoiden määrää ja sitä kautta tuetun taiteen kirjoa. Samoin esittävien taiteiden VOS-järjestelmän laajentaminen mahdollistaisi nykyistä useammalle organisaatiolle toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen.
Musiikkialan ja muun kulttuurialan yhteisöjen julkiset tuet ovat merkityksellisiä niiden kyvylle luotsata alaa esimerkiksi väestön moninaistumisen, digitalisaation tai kestävyysmurroksen tuomissa haasteissa, minkä vuoksi yhteisöjen rahoitusta on perusteltua vahvistaa.
2. Kotimaisen kulttuurin monimuotoisuus tarvitsee Yleä kaupallisen median vastavoimana
Taataan Yleisradiolle riittävä rahoitus. Tiukennetaan sen velvoitetta ostaa kotimaisia tuotantoja ja esittää kotimaisia kulttuurisisältöjä, mitkä ovat joko aliedustettuina markkinaehtoisessa mediassa tai puuttuvat sieltä kokonaan.
Musiikkia kuunnellaan nykyään etenkin suoratoistopalveluista, joita hallitsevat määräävään markkina-asemaan nousseet kansainväliset suuryritykset. Musiikin tekijöille ja esittäjille vuosittain maksetut korvaukset ovat jääneet dramaattisesti jälkeen kuuntelumäärien kasvusta. Suoratoistossa käytetyt algoritmit myös tekevät suosituimmasta musiikista entistäkin suositumpaa ja kapeuttavat esiin pääsevän musiikin kirjoa.
Yleisradion rooli suomalaisen kulttuurin moninaisuuden edistäjänä sekä sen marginaalisten muotojen valtakunnallisen saatavuuden turvaajana on merkittävä. Ylen rahoituksen leikkaaminen osuisi ensimmäiseksi juuri alihankintana ostettaviin tuotantoihin, joiden kautta taas työllistyy huomattava joukko kulttuurialan freelancereita.
Yleisradioon on satsattava taloudellisesti. Sen kyky taltioida laajasti vapaan kentän toimijoiden järjestämiä konsertteja sekä lähettää laadukkaasti toimitettuja, myös marginaalisempia musiikinlajeja käsitteleviä ohjelmia on turvattava. Live-esitysten taltioinnit tekevät ne saavutettaviksi ympäri maan ja tuottavat myös musiikin tekijöille reilun korvauksen.
3. Edistetään kansainvälistymistä ja kulttuurivientiä
Kulttuuri- ja luovien alojen kasvu- ja vientipotentiaali on tunnistettava valtion elinkeinopolitiikassa. Viennin edistämisen ja kulttuurivaihdon instrumentteja on kehitettävä niin, että ne huomioivat alan toimijoiden tarpeet.
Suomalainen musiikki on menestystarina, jolla on valtava vientipotentiaali. Uusia kansainvälistymistä edistäviä tuki-instrumentteja tulisi kehittää, jotta suomalaisten muusikoiden ja suomalaisen musiikin olisi helpompaa päästä osaksi kansainvälisiä markkinoita.
Samaan aikaan julkisten tukimekanismien tulee tunnistaa monisuuntaisen kansainvälisen vuorovaikutuksen merkitys musiikkialan kehitykselle. Kestävä kansainvälisyys on parhaimmillaan kahdenvälistä paikallisuutta. Tulevan kasvun kannalta on tärkeää, että tuen piiriin mahtuu myös toiminta, jossa osaamista ja uusia ideoita siirtyy ulkomailta Suomeen.
IV ASIALLISET OLOSUHTEET, TUOTTELIAAT TAITEILIJAT
Selonteossa on huomioitava taiteen ja kulttuurin tekijöiden työskentelyolosuhteiden merkitys alan toimintakyvylle.
Työhyvinvointi, riittävä ansiotaso ja turva ansioiden jatkuvuudesta on taattava niin taiteilijoille kuin muillekin kulttuurialan ammattilaisille, ja tämä on huomioitava poikkihallinnollisena näkökulmana kulttuuripoliittisessa selonteossa. Valitettavasti näiden perusoikeuksien toteutuminen kulttuurialalla ei ole itsestäänselvyys, mihin muun muassa Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota 23.10.2023 julkaistussa päätöslauselmassaan.
1. Turvataan itsensätyöllistäjien neuvotteluasema
Vahvistetaan itsensätyöllistäjien neuvotteluasemaa mahdollistamalla kollektiivinen sopiminen Euroopan komission antamien suuntaviivojen mukaisesti. Parannetaan kulttuurialan ammattilaisten yrittäjyysosaamista yhteistyössä OKM:n, TEM:n sekä alan koulutus- ja edunvalvontaorganisaatioiden kanssa. Perustetaan elin, josta itsensätyöllistäjät saavat neuvontaa ja oikeusapua väärinkäytöstilanteissa.
Suomen musiikkineuvosto kiinnittää huomiota yksinyrittäjien heikkoon neuvotteluasemaan ja vaatii heidän työehtojaan koskevan kollektiivisen sopimisen sallimista Suomesta Euroopan komission syyskuussa 2022 julkaisemien suuntaviivojen mahdollistamassa laajuudessa.
Suomen musiikkineuvosto kannattaa ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” -raportin ehdotusta mahdollistaa osallistuminen täydennys- ja työvoimakoulutuksiin myös niille, jotka ovat ilman vakinaista työsuhdetta ja joilla ei ole varaa maksaa markkinaehtoista hintaa koulutuksesta. Tämä on suuri joukko kulttuurialan ammattilaisia, joiden oikeus kehittää osaamistaan yhdenvertaisesti muiden kanssa on turvattava.
Ainakin Tanskassa ja Itävallassa on kehitelty malleja, joiden avulla häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua kokiessaan voi olla yhteydessä laillista neuvontaa ja psykologista tukea antavaan ulkopuoliseen tahoon. Vastaavalla mallilla voitaisiin parantaa kulttuurialan oikeusturvaa myös Suomessa.
2. Turvataan ihmiskeskeisen taiteen edellytykset tekoälyn aikakaudella
Varmistetaan tekijänoikeuslainsäädännön edellyttämä asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus tekijälle myös teosten käytöstä kaupallisten tekoälysovellusten kouluttamiseen. Samoin varmistetaan, että teoksia käytetään vain tekijän luvalla.
Selonteossa on kiinnitettävä huomio ammattilaisen toimeentulon edellytyksiin ja varmistettava, että ihmisen luoman ja tekoälyn tuottaman kulttuurisisällön, kuten musiikin välille ei synny epätervettä kilpailuasetelmaa, vaan ihmiskeskeinen taiteilijuus (human artistry) on jatkossakin mahdollista.
Kasvavat datamäärät vievät yhä enemmän energiaa ja luonnonvaroja, minkä vuoksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ohella on syytä kiinnittää huomiota myös tekoälyn ja digitaalisen jakelun ympäristövastuullisuuteen.
3. Asiallinen toimeentulo mahdollistaa taiteellisen tuotteliaisuuden
Korotetaan valtion taiteilija-apurahan kuukausisumma suomalaisten mediaanipalkan tasolle vuoteen 2030 mennessä ja nostetaan myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrä sataan. Edellytetään julkisen rahoituksen saajilta reiluja palkkiokäytäntöjä ja hyvää työnantajapolitiikkaa.
Selonteossa on syytä linjata, että julkinen valta viitoittaa tietä kohti reilua käytäntöä (Fair Practice) taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden asianmukaisessa palkitsemisessa.
Apurahojen ostovoimassa valtio on valitettavasti takamatkalla useisiin yksityisiin säätiöihin nähden.
Suomen musiikkineuvosto kannattaa ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” -raportin ehdotusta nostaa valtion taiteilija-apurahan euromäärää kohti suomalaisten mediaanipalkkaa sekä apurahojen määrän lisäämistä. Tämä lisäisi taiteilijoiden ostovoimaa ja parantaisi heidän edellytyksiään keskittyä taiteelliseen työhönsä lisäansioita tuovien sivutöiden sijaan.
Samoin musiikkineuvosto vaatii vuosittain myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrän nostamista nykyisestä 51:stä 100:aan. Moni taiteilija jatkaa luomistyötään vielä eläkeikäisenäkin.
4. Puretaan freelancerien ansioturvan väliinputoaja-asemaa
Suomen lainsäädäntö ei nykyisellään takaa yhdenvertaista kohtelua sosiaalietuuksien kertymisessä niille, jotka yhdistelevät palkkatyötä ja yrittäjyyttä. Suomen musiikkineuvosto kehottaa poistamaan mainitun epäkohdan valmisteilla olevan yhdistelmävakuutusmallin avulla.
Oikeudenmukaisena lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kaikki työ kerryttää eläkettä ja siihen sidottua ansioturvaa. Nykyisellään tämä ei kuitenkaan esimerkiksi työttömyysetuuksien osalta toteudu niiden henkilöiden kohdalla, jotka saavat yrittäjäasemassa ansaittua tuloa, mutta alle YEL-työssäoloehdon kertymisen alarajan (14 803 € vuodessa). Näitä henkilöitä on runsaasti taiteilijoiden keskuudessa.
Suomen musiikkineuvosto suosittaa valmisteilla olevaa ns. yhdistelmävakuutusmallia parantamaan osa-aikaisesti tai muuten pienellä työpanoksella yrittäjäasemassa työskentelevien taloudellista turvaa.
Suomen musiikkineuvosto muistuttaa edelleen myös tarpeesta vahvistaa freelancetyön erityispiirteiden tunnistamista työvoimahallinnon ohjeistuksissa, tulkinnoissa ja ratkaisukäytännöissä.
V Lopuksi: Tunnistetaan musiikin läsnäolo ja vaikutus kaikkialla yhteiskunnassa
Suomen musiikkineuvosto vaatii edellä esitetyin tavoin musiikkielämän huomioimista kokonaisuutena harrastajista koulutuksen kautta ammattilaisiin ulottuvana katkeamattomana ketjuna, musiikkielämän toimintaedellytysten ja niiden vaikutusten huomioimista politiikan kaikkien sektoreiden näkökulmasta sekä edelleen hallitusohjelmatavoitteidemme mukaisesti:
Huomioidaan hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa musiikkiharrastusten, musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen merkitys alan toimintaedellytysten pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Taataan kaikkien mahdollisuus oppia, harrastaa ja kokea musiikkia koko maassa, sukupuolesta, kulttuurisesta taustasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Huomioidaan musiikin myönteiset kulttuuri-, hyvinvointi- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset yli hallintoalarajojen.
Edistetään musiikkielämän toimintaedellytyksiä eri ministeriöiden, hyvinvointialueiden ja kuntien välisellä yhteistyöllä.
Kulttuurialan hallinto on tällä hetkellä pirstaloitunutta ja kokonaisuuksien ymmärtäminen hankalaa niin päättäjien kuin kulttuurikentän toimijoiden näkökulmista. Sama pätee alan rahoitukseen.
Musiikin tekeminen ja kokeminen tukevat tutkitusti yksilön terveyttä ja kriisinsietokykyä. Taide ja kulttuuri on huomioitava kestävän elinvoiman lähteenä poikkihallinnollisesti niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntienkin tasolla.
Suomen musiikkineuvosto suhtautuu myönteisesti OKM:n “Kulttuurin aika on nyt ja aina” -raportin aloitteiseen perustaa kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevä ministerityöryhmä sekä neuvotteluelin luovien alojen kannalta keskeisten ministeriöiden ja toimijoiden välille.
Suomen musiikkineuvosto kannattaa myös raportin toimenpide-ehdotuksia kultuurinäkökulmien systemaattisesta huomioimisesta kuntien strategiassa, talousarviokäsittelyssä ja toiminnan arvioinnissa sekä OKM:n ja kuntien vastuuta kulttuuripalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta lisärahoituksen turvin.
Vain vakaa rahoitusnäkymä mahdollistaa alan pitkäjänteisen kehittämisen ja myönteisten kulttuuri-, elinkeino- ja hyvinvointipoliittisten vaikutusten maksimoinnin.
Suomen musiikkineuvosto tukee taide- ja kulttuurialan yhteistä tavoitetta kulttuurin määrärahojen nostamisesta yhteen prosenttiin valtion vuosittaisista talousarvion menoista ja vaatii, että kulttuuripoliittiseen selontekoon sisällytetään tiekartta tuon tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä (taiteen perusopetuksen menot mukaan lukien 1,15 prosenttiin).
Musiikkineuvosto kiinnittää erityistä huomiota lisärahoituksen tarpeeseen silloin, kun uusia edunsaajia tuodaan valtionrahoituksen piiriin, jotta uudet ja vakiintuneet tuensaajat eivät ajaudu nollasummapeliin. Mahdollisiin rahoitustasapainon muutoksiin on varattava riittävä, vähintään vaalikauden mittainen siirtymäaika, jotta muutokset voidaan toteuttaa hallitusti.
Musiikkineuvosto muistuttaa myös, että kulttuurialan järjestökenttä on tukipilari, jonka rahoitus on turvattava, sillä alan ekosysteemillä täytyy olla riittävät mahdollisuudet kehittää itseään ja vastata uusiin haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Suomen musiikkineuvosto 