Asia: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Teema: Taide ja kulttuuri (luku 29.80): talousarvioesityksen keskeiset painotukset ja kipupisteet
Suomen musiikkineuvosto edustaa laajasti musiikkielämän järjestöjä ammattimaisen musiikin harjoittamisen sekä musiikin harrastamisen, koulutuksen ja kasvatuksen kentältä. Toimintamme nojaa Kansainvälisen musiikkineuvoston (International Music Council) määrittelemiin viiteen musiikkioikeuteen, jotka on laadittu YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja kansainvälisten perusoikeuksia koskevien sopimusten perusteella.
Kiitämme lausuntopyynnöstä ja haluamme lausua asiassa seuraavaa:
Valtion talousarvion luvun 29.80 määräraha kasvaa noin 1,4 %, mikä alittaa selvästi inflaation ja palkkakehityksen.
Kiitämme sitä, että kansallisten taidelaitosten, valtionosuusorkesterien ja taitelija-apurahojen indeksikorotukset (noin 2 – 5 %) takaavat näiltä osin työrauhan ja tulosten säilymisen ennallaan. On myös oikeus ja kohtuus, että taiteilijaeläkkeitä korotetaan indeksin mukaan, ja hienoa ja viisasta, että Taidetestaajat saavat jatkua.
Nämä eivät kuitenkaan riitä siihen, että kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano etenisi. Alan ammattilaisten toimeentulo ei parane eikä kulttuuri jokaisen oikeutena etene. Kulttuurin myönteiset vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaan, resilienssiin ja hyvinvointiin eivät lisäänny vaan osaan ekosysteemiä kohdistuvien leikkausten vuoksi osin vähentyvät esityksen myötä.
Musiikkielämän toimintaedellytysten ja musiikkioikeuksien toteutumisen näkökulmasta keskeisiä kipupisteitä ovat:
- harkinnanvaraisten avustusten leikkausten jatkuminen, joka heikentää musiikkielämän elinvoimaa, monimuotoisuutta, saavutettavuutta ja kansainvälistymistä,
- taiteen perusopetuksen uudistuksen riittämätön resursointi, mikä uhkaa musiikkioppilaitoskentän toiminnan laatua ja jatkuvuutta, sekä
- yksityisen kopioinnin hyvityksen EU-lainsäädännön vastaisena jatkuva liian alhainen taso, joka heikentää tekijöiden toimeentuloa.
Harkinnanvaraiset avustusten leikkaukset tulisi perua
Taiteen ja kulttuurin leikkaukset jatkuvat harkinnanvaraisten avustusten (29.80.50) osalta (-7,7 %). Leikkaukset osuisivat ympäri maata toteutettavaan monipuoliseen kulttuuritoimintaan, kansainvälistymiseen ja kulttuurivientiin, lastenkulttuuriin, festivaaleihin sekä kulttuurin saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseen.
Leikkausten seuraukset olisivat siis laajasti hallitusohjelman kulttuuria koskevien sisällöllisten tavoitteiden vastaisia, ja tulisivat aiempien vuosien jo valmiiksi suurten leikkausten lisäksi.
Paitsi, että kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus heikkenisivät lyhyellä aikavälillä, leikkaukset heikentäisivät alan toimeentuloa ja työllisyyttä. Lisäksi taiteen monimuotoisuuden kaventuminen vähentäisi uusia avauksia taiteessa ja siten kulttuurista kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Harkinnanvaraisten avustusten taso on syytä kääntää nousuun samalla, kun rahoituksen rakennetta ja mekanismeja kokonaisvaltaisesti tarkastellaan kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano-ohjelman mukaisesti.
Taiteen perusopetus tarvitsee selvitystyöryhmän esittämän 10 miljoonan euron tasokorotuksen yhdenvertaisen saavutettavuuden parantamiseksi sekä musiikkikoulutuksen laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi
Taiteen perusopetusta koskeva laki on Eduskunnan käsiteltävänä samaan aikaan budjetin kanssa. Taiteen perusopetukselle (29.80.34) tarvittaisiin lakimuutoksen valmistelun yhteydessä tehdyssä työryhmäselvityksessä esitetty mutta hallituksen esityksestä puuttuva 10 miljoonan rahoituksen tasokorotus. Nyt esityksessä on määrärahan tasoon vain indeksitarkistus.
Tasokorotus olisi välttämätön, jotta eri taiteenalojen taiteen perusopetuksen alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan kokonaisuudessaan parantaa ilman, että muiden taiteenalojen lisääntyvä rahoitus olisi pois musiikkikoulutuksen valtionosuudesta. Ilman tasokorotusta vaarana on, että musiikkikoulutusta ei voida tarjota nykyisessä laajuudessaan ympäri maan. Tämä paitsi heikentäisi välittömästi lasten ja nuorten harrastavuutta, hyvinvointia ja oppimiskykyä, pitkällä aikavälillä murentaisi sitä osaamispohjaa, josta suomalaisen musiikin kansainvälinen menestys voi nousta.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu olisi uudistettava ja taso korjattava viipymättä
Luvun kohtaan 29.80.41 sisältyvän yksityisen kopioinnin hyvityksen taso 5,5 miljoonaa on yhä todelliseen tulonmenetykseen nähden liian matala. Kyseessä on tekijänoikeuslakiin ja EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin perustuva korvaus oikeudenhaltijoille teoston yksityisestä kopioinnista. Suora budjettirahoitus on poikkeuksellinen, vain Suomessa käytössä oleva malli tähän. OKM:n selvitys vuodelta 2025 ehdottaa mallin korvaamista tallennuslaitepohjaisella järjestelmällä. Tämä siirtäisi menoerän kokonaan valtion budjetista.
Hyvitys oli arvioitua tulonmenetystä alempi jo ennen, kuin se puolitettiin vuonna 2025. Leikkaus on vähentänyt sekä oikeudenhaltijoille maksettavia korvauksia että kulttuurin edistämiseen kanavoituvaa rahoitusta. Määräraha olisi palautettava 11 miljoonaan, kunnes järjestelmä uusitaan yleiseurooppalaiseksi OKM:n selvityksen ehdottamalla tavalla.
Kulttuuripoliittisen selonteon toteuttaminen vaatii määrärahoja
Tervehdimme ilolla sitä, että luvun 29.80 yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet on nyt laadittu uuden kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteista käsin. Valitettavasti toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit (alkaen sivulta 421) huomioivat taide- ja kulttuurielämän ekosysteemin vain kapeasti. Epäsuhdan korjaamiseksi tietopohjaa koko ekosysteemistä, mukaan lukien alan harrastajat, oppilaitokset ja aktiivinen kansalaistoiminta, on kulttuuripoliittisessa selonteossa luonnostellun mukaisesti syytä vahvistaa pikimmiten.
Monin paikoin ei myöskään hahmotu, millä tavoin nämä tavoitteet toimivat yksityiskohtaisten määrärahaesitysten perusteluina. Esimerkiksi tavoitteen 1: Kulttuuri on muutosvoima osalta jää epäselväksi, millä määrärahoilla vastataan tarpeeseen vahvistaa kulttuuritoimijoiden varautumista ja roolia yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden avaintoimijoina. Vastaavasti harkinnanvaraisten avustusten leikkausten myötä määrärahakehitys on jopa tavoitteen 2. “Kulttuurin sisällöt ja tekijät ovat avainasemassa” edistämistä heikentävä. Tekijänoikeusinfrastruktuurin parantaminen, työelämäkoulutus ja yksityisen kulutuksen maltillinen kasvu eivät riitä merkittävästi parantamaan ammattilaisten toimeentuloa. Konkreettiset toimenpiteet kotimaisten teosten ja muiden kulttuurisisältöjen esille pääsemiseksi puuttuvat. Harkinnanvaraisten avustusten leikkaus on vääränsuuntainen ratkaisu myös tavoitteen “3. Kulttuuri on jokaisenoikeus” edistämisen osalta.
Säästöt haittaavat musiikkielämää myös muualla talousarviossa
Kulttuuripolitiikkaa on oleellista tarkastella yli hallinnonalarajojen. Luvun 29.80 ulkopuolelta nousee musiikkioikeuksien kannalta esiin huomionarvoisena seikkana etenkin kuntatalouden kireänä jatkuvat näkymät. Merkittävä osa musiikkitoiminnasta tapahtuu kunnissa tai niiden tiloihin tai muuhun tukeen nojautuen. Kuntarahoituksen niukkeneminen uhkaa näivettää musiikkitoiminnan alueellista kattavuutta, eri väestöryhmien osallisuutta musiikkiin sekä ruohonjuuritason aktiivisuutta, johon tulevaisuuden kasvu voisi perustua.
Niinikään on onglemallista, että YLEn rahoitusta ei indeksikoroteta. YLEllä on kantava merkitys paitsi suomalaiselle sivistysyhteiskunnalle yleensä, moninaiselle musiikkikentälle erityisesti. YLEn rooli on merkittävä siinä, että pienellä kieli- ja kulttuurialueella marginaalisetkin musiikinlajit pääsevät valtamediassa esille. Tämä yhdistettynä YLEn rooliin uusien kotimaisten teosten tilaajana ja tuotantojen ostajana tekee YLEstä kulttuurisen kestävyyden ja luovan alan kasvun kannalta korvaamattoman toimijan.
Musiikkiin perustuvan kasvun potentiaalin hukkaamista on myös, että tänäkin vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön määräraha Music Finlandin avustukseen puuttuu. Sekä TEM:n että OKM:n kautta rahoitettu Music Finland on avainasemassa musiikin kansainvälistymisestä saatavien vientitulojen myönteisen kehityksen kannalta.
Lopuksi
Kokonaisuudessaan hallituksen esitys valtion talousarvioksi 2027 lykkää kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa. Selonteon sisältämät kannatettavat tavoitteet, kuten sivistysperustan vahvistaminen tai kulttuurin yhdenvertaisen saavutettavuuden edistäminen, jäävät toistaiseksi talkoohengen varaan. Tämä on lyhytnäköistä yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja toimintakyvyn kannalta.
15.10.2026
