Valtiontalouden tasapainottaminen on yksi näidenkin eduskuntavaalien kärkiteemoista. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan sivuoireeksi enteillään taantumaa, ja pandemia-ajan taakka painaa yhä niin julkista sektoria kuin monia elinkeinoaloja – ei vähiten kulttuuri- ja tapahtuma-alaa, jonka sisällä musiikki oli yksi pahiten kärsineistä.
Moni viranhaltijataho julkaisee valtionvarainministeriön madonlukujen seuraksi omia linjauksiaan siitä, mitä tulisi tehdä.
Valtioneuvoston kansliapäälliköt ovat julkaisseet ”viestit hallitusvaihdokseen”.
Musiikki ja ylipäätään kulttuurialat talouskasvun lähteenä loistavat poissaolollaan näistä muuten perusteellisista kirjauksista. Tämä hätkähdyttää.
Nimittäin jos talous aiotaan saattaa kasvuun uudella uralla, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisten polttoaineiden vetoapuun, satsaaminen teknologiseen murrokseen ei riitä. Aineettomien palveluiden, jotka tekevät elämästä merkityksellistä, on oltava kestävän talouden kivijalka.
Musiikki jos mikä on juuri tätä: lukemattomilla tavoilla merkityksellinen osa arkea ja juhlaa. Vuoden 2020 festivaali- ja venuebarometrin vastaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että festivaaliosallistuminen lisäsi heidän hyvinvointiaan.
Jo nyt musiikkiala työllistää noin 30 000 suomalaista, mikä on samaa kokoluokkaa metsäteollisuuden kanssa. Luovat alat yhteensä kattavat jo nyt noin 3,5 % Suomen bruttokansantuotteesta. Monien eurooppalaisten maiden esimerkki osoittaa, että luku voisi olla selvästi suurempikin.
Kulttuurin rahoituksen määrätietoinen nosto vähintään prosenttiin valtionbudjetista tukisi alan kestävää kasvua niin määrällisesti kuin laadullisestikin: uusia ideoita ja nimiä niiden takana, uusia yleisöjä uusissa paikoissa. Satsausten lisääminen etenkin vapaaseen kenttään ruohonjuuresta alkaen lannoittaisi tulevien menestystarinoiden jalostumista. Kiertuiden ja produktioiden elinkaaren tukeminen toisi musiikkielämykset yhä useamman ulottuville pienellä lisäpanoksella. Musiikkitapahtumat tuovat pienillekin paikkakunnille veto- ja pitovoimaa ja ruokkivat paikallistaloutta.
Ennen pandemiaa suomalainen musiikkiala voi hyvin. Kertyneestä kansainvälisesti korkealaatuisesta osaamisesta kannattaa pitää kiinni. Vaurioiden paikkaamiseen ja kehityksen kääntämiseen noususuuntaiseksi on syytä tarttua määrätietoisesti yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä, yli hallinnonalarajojen.
Itsestään kasvu ei toteudu millään alalla. Kansliapäälliköt nostavat erityisenä haasteena esiin osaavan työvoiman saatavuuden muun muassa digitaalista siirtymää hidastavana tekijänä. Tämä näkyy myös musiikkialalla: musiikkiteknologian osaajille on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Musiikkialan koulutuspolkujen jatkuvuudesta on pidettävä huolta ja koulutukseen hakeutujien pooli pidettävä laajana satsaamalla sekä pätevien musiikinopettajien antamaan opetukseen peruskouluissa että taiteen perusopetuksen alueellisesti kattavaan saatavuuteen.
Matkalla 80 % työllisyystavoitteeseen kaikki työ on saatava kannattamaan. Uusien ideoiden kokeilemiseen tulee elinkeinopolitiikalla rohkaista, ei lannistaa, ja se edellyttää, ettei yksilöä jätetä yksin kantamaan kohtuutonta taloudellista riskiä. Kestävää taloutta ei ole ilman sosiaalista kestävyyttä.
Sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla reilut pelisäännöt on ulotettava koskemaan kaikkia, ei vain tyyppitapauksia. Erilaisten työmarkkina-asemien yhteensovittamisen helpottamisesta esimerkiksi työttömyysturvassa ja olisi musiikkialan ohella hyötyä muidenkin alojen freelancereille, jotka nykyään putoavat hävyttömän helposti turvaverkon rei’istä läpi.
Kestävä talous edellyttää, että kysymme säännöllisesti, millaista maailmaa kohti haluamme ponnistella. Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Mikä saa meidät jaksamaan vaikeiden aikojen yli ja palkitsee niiden mentyä – ja ehkä jopa maksamaan artistille?
Muistetaan musiikin merkitys kestävän talouden rakentajana myös vaaliuurnilla!
Niilo Tarnanen
Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja
P.S. No, onko se sitten kestävää, että maailmantähdet suhailevat viikoittain mannertenvälisillä lennoilla? Ei toki – ilmastokriisi vaatii itsetutkiskelua myös musiikkialalta. Esittävän musiikin järjestöjen KEMUT-verkoston loppuvuodesta 2022 julkaisema Elma-alusta on mainio esimerkki siitä, miten musiikkiala pyrkii ratkomaan oman toimintansa kestävyysnäkökohtia.
* * *
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, joka käsittelee musiikin mahdollisuuksia isojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana osana Suomen musiikkineuvoston eduskuntavaalivaikuttamiskampanjaa keväällä 2023.
Suomen musiikkineuvoston eduskuntavaalitavoitteet: https://musiccouncil.fi/eduskuntavaalit-2023/
Lue Musiikkipoliittisesta ohjelmasta lisää Musiikkineuvoston tavoitteista: https://musiccouncil.fi/musiikkipoliittinen-ohjelma/
Suomen musiikkineuvosto 