Valtioneuvosto on vastikään esittänyt 500 miljoonan euron lisärahoitusta vuodenvaihteessa käynnistyneille hyvinvointialueille. Terveysteema pysynee etusivun otsikoissa vastakin: väestö ikääntyy, arkiliikunta vähenee ja mielenterveysongelmat nakertavat työikäisten toimintakykyä eli terveyttä kapeasti katsottuna.
Samaan aikaan omasta terveydestä huolehtiminen on suomalaisille tärkeimpiä arvoja. Salilla ja lenkillä käydään, ruokavaliota hienosäädetään, toisinaan stressin aiheeksi asti.
Terveydenedistämispaletista ei kannatakaan unohtaa musiikkia, joka muun muassa vähentää stressiä – olkoonkin että ammattimuusikosta ei aina siltä tunnu. Ehkä vuoden 2023 ensimmäisestä valtion lisätalousarviosta olisikin kannattanut lohkaista siivu musiikille, kauan odotetun soteuudistuksen toimeenpanotuskia lievittämään?
Musiikki on sitä paitsi lupaava oheisterapian muoto pitkäaikaissairaille ja kuntoutettaville sekä erinomainen tapa ehkäistä sairauksia ennalta. (Lue lisää: https://musiccouncil.fi/musiikista-hyvinvointia/) Musiikkihyvinvoinnin ammattimainen kenttä kehittyy koko ajan, ja sen mahdollisuudet esimerkiksi hyvinvointialueiden toiminnan tukijana ovat vielä pitkälti kartoittamatta.
Terveys voidaan ymmärtää myös laajemmin: täydellisenä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana, jota kohti pyrkiä, vaikka sitä ei täysin voi saavuttaa. Tästä näkökulmasta musiikin merkitys terveyttä tukevana tekijänä on vielä ilmeisempi. Useimpien meistä on vaikea kuvitella täyttä elämää ilman musiikkia.
Musiikkialan hyvinvointivaikutuksia tuleekin tarkastella monipuolisesti, kun seuraava hallitus toivottavasti antaa kulttuuripoliittisen selontekonsa, kuten Suomen musiikkineuvosto esittää osana kolmatta eduskuntavaalikärkeään ”ruohonjuuritason ruokkiminen vahvistaa kaikkia”. (Lue lisää: https://musiccouncil.fi/eduskuntavaalit-2023/)
Kunnilla on sote-uudistuksen jälkeenkin velvollisuus edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Jos halutaan kansan kasvavan ja nuorison nousevan sekä kognitiivisesti että empaattisesti kyvykkäänä, kannattaa huolehtia siitä, että kaikki laulavat ja soittavat koulussa ja mahdollisimman monella on siihen mahdollisuus myös vapaa-ajalla. Lapsuuden musiikkiharrastus saattaa suojata aivoja ikääntymiseltä vielä vanhuudessakin.
Valtio voi monin tavoin auttaa kuntia investoimaan väestön terveyteen ja toimintakykyyn sivistyssektorin kautta. Esimerkiksi koko maan kattavan musiikkiopistokentän rahoitus tulee turvata. Harrastamisen Suomen mallin pilotti ei ole kentältä kuuluvan palautteen perusteella tavoittanut riittävästi niitä, jotka eivät jo valmiiksi harrastaisi tavoitteellisesti.
Musiikin hyvää tekevä vaikutus ei rajoitu mihinkään yksittäiseen ikäkauteen. Aktiivinen harrastustoiminta musiikin parissa tekee hyvää keski-ikäisenkin pumpulle ja pääkopalle. Suomen laajasta kuorojen ja puhallinorkestereiden kentästä kannattaa pitää kiinni.
Jo musiikin kokemisella on terveyshyötyjä. Voidaan kysyä, oliko edes kansanterveyden kannalta perusteltua koronapolitiikkaa perua elävän musiikin tapahtumat käytännössä kokonaan kuukausiksi kerta toisensa jälkeen. Lyön ääniraudasta vetoa, että valittu linja heikensi muidenkin kuin työnsä ja toimeentulonsa menettäneiden tapahtuma-alan ammattilaisten hyvinvointia. Seurantatutkimuksia odotellessa.
Niilo Tarnanen
Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja
Tämä kirjoitus on ensimmäinen sarjassa, joka käsittelee musiikin mahdollisuuksia isojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana osana Suomen musiikkineuvoston eduskuntavaalivaikuttamiskampanjaa keväällä 2023. Tulevat kirjoitukset tulevat koskemaan kestävää taloutta sekä osallisuuden ja turvallisuuden kokemusta.
Suomen musiikkineuvoston musiikkipoliittinen ohjelma: https://musiccouncil.fi/musiikkipoliittinen-ohjelma/
Suomen musiikkineuvosto 