Tänään kolmas maaliskuuta vietetään kansainvälistä musiikin vapauden päivää – Music Freedom Day. Mistä on kyse?
1. Musiikillinen ilmaisunvapaus ei toteudu aina ja kaikkialla
Ilmaisun vapaus ei musiikissakaan valitettavasti ole itsestään selvyys, vaikka se voidaan nähdä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen paalutettujen mielipiteen- ja sananvapauden erityistapauksena.
Music Freedom Day -teemapäivän alullepanneen Freemuse-järjestön mukaan muusikot ovat maailmalla vainotuimpia taiteilijoita. Ilmaisun vapausloukkauksia on ympäri maailmaa. Freemusen mukaan yleisintä on ilmaisunvapauden rajoittaminen poliittisen mielipiteen perusteella.
Etenkin naisten musiikillista toimijuutta kahlitsee eri puolilla maailmaa epätasa-arvoinen lainsäädäntö, uskonnolliset auktoriteetit ja väkivallan uhka. Talebanin uuden valtaannousun jälkeinen Afganistan on noussut ääriesimerkkinä otsikoihin valtamediassakin. Freemusen Creativity Wronged -raportti vuodelta 2018 erittelee sukupuolittunutta ilmaisun rajoittamista kuitenkin myös esim. Boliviassa, Intiassa, Japanissa ja Nigeriassa.
2. Kaikki ei välttämättä ole täydellistä Suomessakaan
Ilmaisunvapauden sukupuolittuneisuus on tarpeellinen tarkastelukulma Suomessakin. Musiikkialan järjestöt ovat tänä talvena tutkineet, miksi musiikin ammattimaisiksi tekijöiksi kuten säveltäjiksi, sanoittajiksi tai tuottajiksi päätyvistä Suomessa edelleen reilusti alle puolet on muita kuin miehiä. Tulokset julkistetaan ensi keskiviikkona, kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. järjestettävässä seminaarissa.
Taide- ja kulttuurialat ovat viime vuosina pohtineet paljon häirintää ja epäasiallista käytöstä – väärinkäytön muotoja, jotka potentiaalisesti rajaavat myös ilmaisun vapautta. Taiteilijajärjestöjen katto-organisaatio Forum Artis on vastikään saanut valmiiksi Eettisen ohjeiston taide- ja kulttuurialalle.
Ensimmäinen ohje on ”Taiteen vapauteen kuuluu taiteilijan oikeus valita aiheensa, menetelmänsä ja ilmaisemisen tapansa. Taiteen sisältöä ja taiteen moninaisuutta ei tule säädellä ulkopuolelta.” Kas siinäpä pähkinänkuoressa periaate, jota ei tulisi Suomessakaan unohtaa sen paremmin musiikkialan sisällä, rahoitusmekanismeissa kuin mediassakaan.
3. Mitä minä voin tehdä?
Ihan jokainen voi miettiä, kuinka suhtautuu torjuntareaktion herättäviin ilmaisun muotoihin. Voisimmeko Voltairen tapaan sitoutua puolustamaan myös niiden mielipiteenvapautta, jotka ovat eri mieltä kanssamme?
Erityisesti me portinvartijapositiossa olevat voimme miettiä, tuemmeko omilla linjanvedoillaan ilmaisun vapautta ja moninaisuutta vai kavennammeko julkisuuteen pääseviä ääniä. Forum Artisin eettinen ohjeistus opastaa kysymään:
”Puutunko rahoittajana tai tilaajana tarpeettomasti taiteen sisältöön? Olenko päättäjänä valmis edistämään sellaistakin taidetta, joka ei vastaa omaa vakaumustani tai mieltymyksiäni?”
Ja onhan nyt enää 30 päivää eduskuntavaaleihin – kannattaa tutkia, mitä puolueohjelmat sanovat taiteen tai ilmaisun vapaudesta ja kysyä asiasta myös suoraan ehdokkailta. Vaalikoneisiin kun tämä teema ei valitettavasti ole yltänyt.
Niilo Tarnanen, puheenjohtaja
Music Freedom Day on kansainvälinen teemapäivä, jota vietetään vuosittain 3.3. Katso Suomen musiikkineuvoston aiempia musiikin vapauden päivän julkaisuja:
- Radio Helsingin kanssa toteutettu Music Freedom Dayn kampanja vuodelta 2020
- Radio Helsingin kanssa toteutettu Music Freedom Dayn kampanja vuodelta 2019
- Parasta musiikissa -video vuodelta 2018
Suomen musiikkineuvosto 