Kulttuurialan ymmärrys ja kehittämistavoitteet yli hallintoalarajojen on kirjattu selkeimmin Vasemmistoliiton, Vihreiden ja RKP:n vaaliohjelmaan. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus korostuu myös SDP:llä, Keskustalla ja Kristillisdemokraateilla.
Suomen musiikkineuvoston kärkitavoitteet eduskuntavaaleissa 2023:
Jokaisen oikeus musiikkiin vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaa
3. Ruohonjuuritason ruokkiminen vahvistaa kaikkia
Huomioidaan hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa musiikkiharrastusten, -kasvatuksen ja -koulutuksen merkitys alan toimintaedellytysten pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä kulttuuri-, hyvinvointi- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset yli hallintoalarajojen.
Taataan kaikkien mahdollisuus oppia, harrastaa ja kokea musiikkia koko maassa, sukupuolesta, kulttuurisesta taustasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Suomen musiikkineuvoston kolmas eduskuntavaalitavoite, musiikkialan ekosysteemin pitkäjänteinen ja laaja-alainen kehittäminen ja myös ruohonjuuritason ruokkiminen, saa puolueesta riippuen erilaisia painotuksia. Osa puolueista keskittyy kulttuurin saatavuuteen ja saavutettavuuteen erityisesti osana harrastustoimintaa, kun taas osalla puolueista on vaaliohjelman perusteella erittäin hyvä näkymä kulttuurialan arkeen.
Yksityiskohtaisin vaaliohjelma on kulttuurialan kokonaisvaltaisen ymmärryksen näkökulmasta Vasemmistoliitolla:
”Luovat alat ovat merkittävä ja tärkeä työllistäjä Suomessa, mutta ala toipuu edelleen pandemiasta ja pandemian aikana asetetuista koronarajoitustoimista. [–] Johtuen pitkistä tuotantoprosesseista on alalla toimivia yhteisöjä tulkittava myös niiden aikaansaamien työllisyysvaikutusten ja taiteellisten arvojen kautta, eikä puhtaasti tuottavana liiketoimintana, joka on riippuvainen yleisömääristä. [–] Huolehditaan siitä, että viennin edistämisessä huomioidaan myös luovat alat. [–]
”Kaikilla on oikeus osallisuuteen taiteesta ja kulttuurista. Edistetään kansalaislähtöistä ja vuorovaikutteista kulttuuriperintötyötä. Taiteen saavutettavuutta on tuettava toteuttamalla taidehankintoja osana rakennushankkeita. Edistetään taiteen ja taideperustaisten menetelmien käyttöä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukemaan asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia sekä asiakasprosesseja. Kulttuuribudjettia pitää nostaa myös itseisarvoisesti taiteen tekemistä ja taiteen tekijöiden työllistämistä varten. Kulttuurin ja taiteen alueellista saatavuutta on vahvistettava. Huomioidaan kulttuuripalveluissa ihmisten moninaisuus, ja taataan vammaisille oikeus kulttuuriin. Lisätään kohtaamisia ja vuoropuhelua yhteiskunnassa kulttuurin keinoin. Kulttuurin on oltava osa kaikkia hallituksen keskeisiä ihmisten elämänlaatua parantavia politiikkaohjelmia, kuten ikäohjelmaa, yksinäisyysstrategiaa ja demokratiaohjelmaa, ja se on vietävä osaksi kotouttamispalveluita.
”Lasten ja nuorten tasa-arvoisista ja saavutettavista kulttuuripalveluista on huolehdittava. Kulttuurin avulla vahvistetaan lasten ja nuorten henkistä kriisinkestävyyttä. Tuodaan kulttuurin tuottama ilo osaksi varhaiskasvatusta, peruskoulua, toisen asteen opintoja ja nuorisotyötä. Varmistetaan, että osana lasten harrastamisen Suomen mallia jokaiselle halukkaalle lapselle ja nuorelle löytyy mieluisa kulttuuriharrastus koulupäivän yhteydessä. [–] Kaikkialta Suomesta tulee olla mahdollisuus edetä myös ammattilaisuuden polulle – ja alalle valmistuvilla nuorilla pitää olla mahdollisuus päästä uralla eteenpäin. Taiteen perusopetusta vahvistetaan osana koulutusjärjestelmää. Otetaan käyttöön Suomen laajuinen kulttuuriseteli, jolla luokat voivat ostaa itselleen haluamansa kulttuuripalvelun.”
Myös Vihreiden ja RKP:n ohjelmiin on kirjattu kulttuurin osalta konkreettisia hallintoalarajat ylittäviä tavoitteita.
Vihreät: ”Haluamme varmistaa monipuolisen kulttuuritarjonnan ja sen, että jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista. Panostaminen kulttuuriin kannattaa, sillä kulttuuri lisää hyvinvointia, tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään, vahvistaa taloutta ja luo työpaikkoja. Vireästä kulttuurielämästä hyötyvät niin yksilöt, yhteisöt kuin esimerkiksi kunnat ja alueetkin. Kynnyksen astua kirjastoon, teatteriin, konserttiin, museoon tai galleriaan on oltava matala ihan jokaiselle. Erityisesti lapsilla on oltava mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen taustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta.”
RKP: ”Kulttuurilla, taiteella ja liikunnalla on tärkeä rooli yhteiskunnassamme. Ne vahvistavat hyvinvointia ja luovat työpaikkoja. Haastavien koronavuosien jälkeen on tehtävä työtä kukoistavan kulttuurialan puolesta. Elinvoimainen ja vahva kulttuurisektori rikastuttaa elämää ja tukee hyvinvointia. Haluamme, että kulttuuri on saavutettavaa ja tasavertaisesti saatavilla kaikille. [–]
Kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Yhdistyksissä tehtävä työ esimerkiksi urheilussa, kulttuurissa, nuorisoliikkeessä ja vapaaehtoisissa palokunnissa on äärettömän arvokasta. Yhdistyksemme luovat aineellista ja henkistä hyvinvointia.
”Haluamme [–] kulttuurin olevan kaikille saavutettavaa, varmistaa monimuotoisuutta ja laajaa kulttuuritarjontaa tukevan kulttuuripolitiikan, että kulttuurialan laitoksillamme on hyvät edellytykset luoda kulttuuritoimintaa eri kohderyhmille, että uusia julkisia rakennuksia rakennettaessa varataan riittävästi varoja taiteelle ja kulttuurille julkisissa tiloissa [– ja] luoda edellytyksiä yhtäläisten ja tasa-arvoisten urheilu- ja muun vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksille [–].
”Lasten hyvinvoinnin vahvistamiseksi haluamme myös, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.”
Kulttuurialan monimuotoiset vaikutukset on kirjattu myös SDP:n, Keskustan ja Kristillisdemokraattien ohjelmaan, joissa korostuu myös kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.
SDP: ”Elävä ja vapaa kulttuurikenttä ylläpitää henkistä huoltovarmuutta. Selviämme erilaisista kriiseissä paremmin, kun luotamme huomiseen. Yhteiskunnan resilienssi on kestävällä pohjalla, kun uskomme yhteiskunnan kestävyyteen ja meitä yhdistäviin arvoihin. Elävään, kehittyvään kulttuuriin kiteytyy se, mitä suomalaiset haluavat vaalia ja puolustaa.
”Oikeus kulttuuriin kuuluu kaikille asuinpaikasta, tulotasosta, fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista tai kielitaidosta riippumatta. Viime vuodet ovat korostaneet entisestään kulttuurin ja taiteen merkitystä ihmisille ja yhteisöille. Pandemia-ajan jälkeen on vahvistettava luovien aloja ja kulttuuria, jotta ne voivat antaa ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
”Harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. [–] SDP haluaa tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta.”
Keskusta: ”Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointia tuottavat palvelut ja muut toimintamuodot on otettava nykyistä enemmän tukemaan perinteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.
”Kulttuuri ja liikuntapalvelut vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan eheyttä. Ne on saatava kaikkien ulottuville. Julkisilla varoilla on tuettava erityisesti omaehtoisia, mahdollisimman monet väestöryhmät saavuttavia harrastusmahdollisuuksia.
”Kiertuetoiminnan lisäämisellä saadaan kulttuuria koko Suomeen. Siksi on vahvistettava kansallisteatterin, -baletin ja -oopperan kiertuetoimintaa niin, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus nauttia kansallisten toimijoiden tarjonnasta.
”Oikeutta maksuttomaan harrastamiseen koulupäivän yhteydessä pitää laajentaa edelleen esimerkiksi kuljetusoppilaiden harrastusmahdollisuuksia parantamalla.”
Kristillisdemokraatit: ”Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille. Kristillisdemokraattien tavoite on, että kulttuuri ja liikunta ovat osa yhä useamman arkipäivää, ja niiden merkitys terveyden edistäjänä, yhteisöllisyyden luojana ja oppimisen välineenä tunnistetaan ja hyödynnetään entistä paremmin. Jokaisella on oikeus kulttuuriin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön tekijänä ja kokijana. Kulttuuri luo kasvua – niin taloudellista kuin henkistäkin. Luovat alat voivat olla Suomen kasvun veturi.
”Vahvistetaan lasten ja nuorten koulupäivän jälkeen tapahtuvaa harrastustoimintaa eli ns. harrastamisen Suomen mallia.”
Kokoomuksen muotoilu kulttuurialan kehittämisestä nostaa esiin erityisesti viennin ja matkailun. Ohjelmaan on kirjattu myös konkreettisesti liikunnan ja urheilun hyvinvointivaikutukset ja yhteys elinkeinoelämään – nämä tavoitteet voisi ulottaa koskemaan yhtä lailla myös taidetta ja kulttuuria:
”Vahvistamme kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksiä. Kehitämme kulttuurivientiä ja -matkailua sekä vahvistamme kulttuurialaa koronapandemian jälkeen.
”Vahvistamme liikunnan ja urheilun edellytyksiä. Tuemme liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan edistämisellä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Huippu-urheilun edellytyksiä kasvatetaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Vähennämme liikkumattomuutta edistämällä mahdollisuuksia arjen aktiiviseen elämäntapaan.”
Myös Liike Nyt nostaa esiin lasten ja nuorten harrastustoiminnan, joka valitettavasti typistyy liikunnallisiin harrastuksiin ja hyvinvointiin:
”Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Katujengin sijaan jalkapallojengiin. Samalla lapset ja nuoret oppisivat liikunnan ilon. Liikkumattomuus on nykyään kansantauti, joka tulee maksamaan yhteiskunnalle tähtitieteellisiä summia.”
Perussuomalaisten ohjelmassa suomalainen kulttuuri näkyy lähinnä staattisena välinearvona:
”Suomen valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävät pitää tarkasti rajata sellaisiin, jotka aidosti edistävät suomalaisten työllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.
”Kotouttamisessa on luovuttava monikulttuurisista käytänteistä ja siirryttävä edellyttämään maahanmuuttajalta kielemme ja kulttuurimme omaksumista.”
* * *
Suomen musiikkineuvoston eduskuntavaalitavoitteet kokonaisuudessaan: https://musiccouncil.fi/eduskuntavaalit-2023/
Suomen musiikkineuvosto 